Naurulokit kirkuvat ja joutsenet muuttavat
Lintujen kevätmuutto on päässyt hyvään vauhtiin talvisesta alkukeväästä huolimatta. Lintuharrastajat seuraavat ja ilmoittavat erityisesti kuovihavaintoja tänä vuonna.
Järjestökoordinaattori Inka Plit BirdLifesta sanoo, että kuovi on maailmanlaajuisesti silmällä pidettävä laji. Etelä-Suomessa kannat ovat taantuneet, mutta pohjoisemmassa pysyneet vakaina. Suomella on erityinen vastuu kuovikannan säilymisestä.
Kuovia tavataan lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on melko suuri, ruskeankirjava lintu, jolle tunnusomaista on huomattavan pitkä, kaareva nokka.
Alun perin soiden ja niittyjen laji on siirtynyt myös pelloille metsien ja soiden pelloiksi raivaamisen myötä. Kuovi suosii nykyään avo-ojitettuja peltoja ja etenkin kosteita, avaria ranta- ja vesijättöniittyjä. Teemavuoden tarkoituksena on kerätä tietoa kuovin kevätmuuton etenemisestä, suurimmista muuttajamääristä sekä pesimämenestyksestä.
Kanta 60 000 paria
Suomessa kuovin pesimäkannaksi arvioidaan noin 60 000 paria. Kuovi tunnetaan maatalousalueilla pesivänä lajina. Sen hyvinvointi on kiinni ihmisen toiminnasta.
Maanviljelijät voivat auttaa kuoveja muun muassa säästämällä havaitsemansa kuovin pesät, niittämällä keskeltä reunoille sekä ylläpitämällä leveitä suojakaistoja, viherkesantoja ja laitumia.
BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden lintuja ovat olleet kuikka (2010), törmäpääsky (2009), naurulokki (2008), kuukkeli (2007), kottarainen (2006), kaulushaikara (2005) ja laulujoutsen (2004).
Muutto täydessä vauhdissa
Tällä hetkellä lintujen muutto on täydessä käynnissä.
– Kylmän vuoksi muutto oli huhtikuun alussa viikon tai kaksi myöhässä, mutta nyt ollaan jo keskimääräisessä tilanteessa, arvioi suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLifesta.
– Naurulokeista valtaosa on jo tullut Suomeen. Kurjen päämuutto on vielä edessä. Sitä odotetaan pääsiäisenä. Laulujoutsenia on jo tullut, mutta niitä tulee vielä paljon.
Naurulokkeja tavataan sisämaassakin Jyväskylän ja Oulun korkeuksilla.
Metsähanhien ja kanadanhanhien päämuutto on parhaillaan menossa. Mustarastaita, laulurastaita ja räkättirastaita on myös ehtinyt ilmestyä.
Laulujoutsen kuuluu ensimmäisiin saapujiin. Inka Plitin mukaan karaistunut laji tulee vähät välittämättä jäätilanteesta, kunhan jokin avoin puro on löydettävissä. Joutsenia on ehditty tavata Enontekiötä myöten.
Hyönteissyöjät tulollaan
Plitin mukaan hyönteissyöjät kuten punarinnat ja västäräkit ovat tulossa. Ensimmäisiä kirjosieppoja on myös havaittu. Haarapääskykin on jo tavattu Inarin korkeudella.
Haarapääskyt saapuvat Plitin mukaan Suomeen samanaikaisesti ja entisille pesimäpaikoille riippumatta siitä, tapahtuuko pesintä eteläisessä tai pohjoisessa Suomessa.
Peipon tuttu laulu kuuluu lähes kaikkialla Suomessa.
Petolintujen muutto on Plitin mukaan kiihtymässä. Piekanoja sekä hiiri- ja varpushaukkoja odotetaan kohta tulevan lisääntyvin määrin.
Vesilinnut tulevat sitä mukaa, kuin jäät lähtevät. Turun edustalla Airiston selällä on havaittu 350 haahkaa.
lehti 