Suomi tarvitsee monialaisen merien tutkimuksen huippuyksikön. Lisäksi tutkimukseen perustuvia uusia palveluita ja merentutkimuksen monialaista koulutusta tulee vahvistaa, vaatii kansallisen merentutkimuksen koordinaatioryhmä ympäristöministeriölle jättämässään raportissa.
– Koordinaatiotyöryhmän ehdotuksissa korostuu eri tieteenalat ja toimialat ylittävä yhteistyö, luonnehtii työryhmän puheenjohtaja Mari Walls Suomen ympäristökeskuksesta.
Wallsin mukaan Suomella on paljon annettavaa kansainväliseen yhteistyöhön ekologisella, ilmatieteellisellä ja merenkulun riskien hallintaan kohdistuvalla osaamisellaan. Ruotsalaisilla on hyvää tietämystä ekologisten mallinnusten alalla. Puolalaiset ovat vahvoilla eliölajien ryhmittelyssä.
Tietoja voivat käyttää hyväkseen muun muassa Itämeren suojelukomissio Helcom ja kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO.
– Tavoitteet saavutetaan vahvistamalla merien tutkimuksen yhteistyötä ja osaamista pitkäjänteisesti valikoiduilla kärkialueilla, kehittämällä vuoropuhelua tutkimustiedon hyödyntäjien kanssa ja uudistamalla rahoitusmalleja nykyistä joustavammiksi, Walls arvioi.
Walls uskoo, että suomalaisella tietämyksellä on käyttöä myös arktisilla alueilla kuten jään käyttäytymisestä.
– Koska suomalainenkin merentutkimus on vahvasti kansainvälistä, työryhmä puhuu merien tutkimuksesta monikossa. Suomi hallinnoi merkittävää merialuetta talousvyöhykkeensä puitteissa, mutta myös Itämeren ulkopuolisten merialueiden, etenkin Pohjois-Atlantin ja Jäämeren merkitys Suomen merenkululle, vientimahdollisuuksille ja merien tutkimuksen osaamiselle kasvaa.
Suomella on Wallsin mukaan tarve saada tietoa pohjoisilta merialueilta ja kehittää tutkimusosaamistaan myös näiden alueiden mahdollisuuksia ajatellen.
Huippututkimusta vahvistettava
Työryhmä näkee uusia tutkimuksen edellytyksiä syntyvän, kun nykyistä osaamista yhdistetään uusin yhteistyömallein huippututkimusyksikön luomiseksi. Mahdollisuuksia tähän nähdään vahvistamalla kansainvälisen kärjen tuntumassa olevia tutkimusalueita. Tulevaisuudessa merentutkimuksessa keskeistä on kansainvälinen vaikuttaminen ja verkostoituminen samoin kuin tutkimustiedon entistä laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja hyödynnettävyys.
Kehitettävistä merentutkimustietoon perustuvista palveluista esimerkkeinä ovat muun muassa meren havainnointi- ja tietopalvelut, meriliikenteen turvallisuutta ja ympäristövaikutusten rajoittamista ja hallintaa tukevat palvelut, meren luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä tukevat palvelut sekä meri- ja rannikkoalueiden suunnittelua tukevat palvelut.
Merien tutkimuksen osaamisen kehittämisessä tavoitteena on merien tutkimuksen tohtoriohjelman käynnistäminen. Ohjelmassa keskeistä on merien tutkimuksen eri aloja integroiva menetelmä- ja mallinnuskehitys.
Työryhmä ehdottaa myös kansallisen merien tutkimuksen koordinaatioryhmän perustamista edistämään toimenpiteitä sekä merenkulun tutkimuksen strategiaa valmistelevan työryhmän asettamista.
Kansallista merien tutkimuksen strategiaa on valmistellut liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön asettama koordinaatioryhmä. Ryhmässä ovat olleet edustettuina keskeiset merien tutkimuksen sektoritutkimuslaitokset Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus sekä Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ja muita organisaatioita. Koordinaatioryhmää on täydennetty Suomen Akatemian ja Tekesin edustajilla.
uutiskirje 
