Toukokuun kymmenes päivä vuonna 1981 on jäänyt kaikkien ranskalaisten sydämiin. Silloin Ranskan piti muuttua paremmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja solidaarisemmaksi.
Vasemmiston yhteisehdokas François Mitterrand valittiin tuolloin tasavallan presidentiksi seitsemäksi vuodeksi ja vielä sen jälkeen uudestaan. Eturauhassyöpää sairastanut presidentti kuoli vuonna 1996 valtakautensa päätyttyä.
Koskaan ennen tai sen jälkeen ei Ranskassa ole juhlittu niin spontaanisti presidentinvaalien tulosta. Vasemmistopuolueiden allekirjoittama yhteinen ohjelma toteutettaisiin.
1980-luvulla syntyneestä ”Mitterrand-sukupolvesta” onkin nyt tullut ”unohdettu sukupolvi”.
Sodan jälkeen syntyneet olivat kolmikymppisiä ja alkoivat tehdä lapsia. Nämä lapset kuuluvat yhä ”Mitterrand-sukupolveen”.
Silloin oli
töitä ja rahaa
Vanhemmilla oli silloin töitä ja rahaa. Nyt aikuisiksi kasvaneet nuoret eivät löydä edes ensimmäistä työpaikkaa ja vähimmäistoimeentulotukea myönnetään yhä kitsaammin; Ranskan kuuluisaa sosiaaliturvaa on leikattu rajusti.
Ranskalaisten tuloerot ovat moninkertaistuneet viime vuosina kaikkien tilastojen mukaan. Mitterrand-sukupolvi on nimitetty ”uhratuksi sukupolveksi”.
Lähes kaikki vasemmistohallituksen aikana tehdyt uudistukset on peruutettu. Mitterrandin kauden suurimpia saavutuksia olivat kuolemantuomion poistaminen, viikkotyöajan laskeminen 36 tuntiin sekä eläkeiän laskeminen 60 vuoteen.
Näistä ainoastaan kuolemantuomiota ei ole palautettu. Työaikalakia on jatkuvasti nakerrettu ja eläkeikää nostettiin kahdella vuodella siitä huolimatta, että se aiheutti Ranskan suurimmat mielenosoitukset sitten vuoden 1968 tapahtumien.
Aiheesta enemmän perjantaina 29.4.2011 ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
