STTK:n edustajiston jäsen Kati Tyystjärvi (vas.) sanoo, että puolet Suomen lakoista johtuu työnantajien omista toimista.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen suuret jäsenliitot Teknologiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry hyökkäävät voimakkaasti palkansaajien lakko-oikeutta vastaan. Ne tavoittelevat uuden hallituksen ohjelmaan kirjauksia, jotka heikentäisivät palkansaajien mahdollisuuksia puolustaa omia etujaan ja oikeuksiaan, tarvittaessa vaikka lakkoon turvautuen.
– EK hakee myötätunto- ja tukilakkojen kieltämistä, lakkosakkojen nostoa ja vahingonkorvausvastuuta yksittäiselle lakkoilijalle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EK ja sen jäsenliitot sotkevat julkisuudessa tarkoituksellisesti lailliset ja laittomat lakot.
STTK:n valtuustossa torstaina puhunut Tyystjärvi muistuttaa, että puolet Suomen lakoista johtuu työnantajien omista toimista. Nämä lakot ovat reagointia työvoiman vähennyksiin, johdon päätöksiin ja työjärjestelyihin. Työtuomioistuimessa nämä lakot tuomitaan yleensä laittomiksi, koska ne tulkitaan puuttumiseksi työnantajan päätösvaltaan. Työnantajan laitontakin menettelyä ei yleensä oteta huomioon lakkosakkoja määrättäessä. Vain alle kolmannes lakoista on työehtosopimuksesta tai palkkauksesta johtuvia.
EK:n tavoitteena on Hänen mukaansa siirtää sopimustoiminta paikalliselle tasolla ja viime kädessä työnantajan ja yksittäisen palkansaajan väliseksi toiminnaksi.
– Tämän työnantajan yksinvallan varmistamiseksi tarvitaan tiukkaa lakkokuria. Mitä sopimista sellainen on, kun työnantajalla on tulkintaetuoikeus ja palkansaajat joutuvat sopimaan työrauhan vallitessa ja ilman mahdollisuutta reagoida työnantajan menettelyihin?
Palkka-ankkuri lisäsi lakkoja
EK:n omien tilastojen mukaan Suomessa lakkojen määrä vuosina 2000-2008 on euroalueen keskitasoa ja vain puolet esimerkiksi Espanjan, Ranskan tai Tanskan lakkomääristä. Myös esimerkiksi Italiassa ja Belgiassa lakkoillaan Suomea enemmän ja Norjassakin lakkojen määrä on Suomen tasolla.
Lakkojen määrä on EK:n tilastojen mukaan kasvanut parina viime vuonna. Syynä tähän on Tyystjärven mukaan EK:n oma päätös luopua keskitetystä tulopolitiikasta ja TUPOista. Lisäksi EK on vaikeuttanut liittoneuvotteluja omalla palkka-ankkurillaan ja puuttumalla liittojen itsenäiseen sopimusoikeuteen.
– EK:n on turha valittaa lakoista, kun se omilla toimillaan on niitä provosoinut.
– Suomessa on toimiva sovittelujärjestelmä ja lakkojen ilmoitusajat ovat poikkeuksellisen pitkät, kaksi viikkoa. Tämä mahdollistaa työnantajan varautumisen lakkoihin ja niiden murtamiseen ja pidentää siten lakkojen kestoa. Palkansaajilla tulee olla tulevaisuudessakin oikeus ja mahdollisuus puolustaa omia etujaan ja työpaikkojaan, vaikka sitten lakon avulla, painotti Tyystjärvi.
uutiskirje 
