Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan paperiteollisuuden toimihenkilöiden laajoihin työtaisteluihin johtanut sopimusriita voi jatkua vielä pitkään. Pro käynnisti ensimmäiset pistelakot jo huhtikuun alussa ja tällä hetkellä lakossa on 2 500 toimihenkilöä.
– Neuvotteluissa on hieman edistytty, mutta näkemyserot ovat edelleen isot, sanoo Antti Rinne.
Ongelma koskee Pron vaatimaa uutta palkkausjärjestelmää, jota työnantaja ei halua. Palkankorotusten suhteen ei Rinteen mukaan ole suurta näkemyseroa.
– On kummallista, että palkkausjärjestelmästä ei haluta sopia meidän kanssamme, vaikka vastaavista järjestelmistä on sovittu jo 2008 Paperiliiton ja metsäalan toimihenkilöiden kanssa. Toimihenkilöiden palkkaukseen on yritetty saada selkeitä pelisääntöjä jo kymmenen vuoden ajan niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla, Pron puheenjohtaja Antti Rinne kertoo.
Valtakunnansovittelija Esa Lonka jatkaa työriidan sovittelua keskiviikkona iltapäivällä.
Kesätyöläisiä painostetaan
Työtaistelun suureksi ongelmaksi on noussut työnantajien harjoittama rikkuritoiminta, jonka seurauksia saattaa näkyä lakon päättymisen jälkeen vielä pitkään.
Pron keräämien tietojen mukaan työnantaja on muun muassa siirtänyt töitä ulkomaille rikkuroitavaksi ja lennättänyt rikkureita Suomeen, kutsunut ja painostanut kesätyöläisiä rikkuroimaan, määrännyt toimihenkilöitä kouluttamaan rikkureita, kehottanut yksittäisiä työntekijöitä siirtymään ylempiin toimihenkilöihin ja toisen sopimuksen piiriin ja painostanut yksittäisiä toimihenkilöitä henkisesti.
ILO:n sopimusta rikotaan
Pron mukaan työantajan harjoittama rikkuritoiminta on laitonta. Kansainvälisen työoikeuden asiantuntijan Jari Hellstenin mukaan Suomen laissa ei ole kuitenkaan säädöstä, joka kieltäisi rikkuritoiminnan.
– Suomi on kuitenkin jo vuonna 1949 allekirjoittanut ILO:n yleissopimuksen numero 87. Sen mukaan rikkureiden värväys ulkopuolelta muodostaa vakavan järjestäytymisoikeuden loukkaamisen. Sopimuksen mukaan sisäinen rikkurointi on sallittu, mutta ulkopuolinen rikkurointi kielletty, kiteyttää Hellsten.
Hänen mukaansa Suomi todennäköisesti tuomittaisiin ILO:ssa, jos joku sinne valittaisi. Ongelma on kuitenkin se, että siitä ei seuraa mitään sanktioita.
Ilmoitusaikaa lyhennettävä
Metsäteollisuus ry on toistuvasti syyttänyt toimihenkilöiden lakkoja laittomiksi. Rinne myöntää osin näin olevankin.
– Paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus päättyi 1.4.2011. Sen jälkeen toimeenpannut työnseisaukset ovat olleet laillisia. Emme ole kaikilta osin voineet noudattaa työriitojen sovittelusta annetun lain määräämää 14 päivän ilmoitusaikaa eli siis menettelysäännöstä, koska työnantajat ovat käyttäneet tätä aikaa loukatakseen järjestäytymisvapauteen olennaisesti kuuluvan lakko-oikeuden käyttämistä.
Eurooppalaisittain Suomen ilmoitusjärjestelmä on tiukin. Vanhoissa EU-maissa ennakkoilmoitusvelvollisuus on keskimäärin kolme päivää ja seitsemässä maassa sitä ei ole lainkaan. Suomessa ennakkoilmoitusvelvollisuus on 14 päivää.
– Suomalaista ilmoitusaikaa on lyhennettävä reilusti tai työnantajille säädettävä kunnon sanktiot lakko-oikeuden käyttöön liittyvistä loukkauksista, vaatii Rinne
Vaikutukset näkyvät viiveellä
Rinteen mukaan paperiteollisuuden toimihenkilöiden työtaisteluhenki on hyvä. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuskiistaan liittyvät työtaistelutoimet ovat edenneet useissa vaiheissa. Lakko on nyt laajimmillaan, lakossa ovat 16.-26. toukokuuta kaikkien suurten metsäkonsernien toimihenkilöt.
Metsäteollisuus on mainostanut, että tehtaat pyörivät lakosta huolimatta. Pron sektorijohtajan Markku Palokankaan mukaan lakon seuraukset ovat täysin odotetut, sillä toimihenkilötasolla asiantuntijatyön vaikutukset näkyvät viiveellä
– Yhtiöiden ongelmat kasaantuvat päivä päivältä ja lakko tulee työnantajille yhä kalliimmaksi. Esimerkiksi talous- ja palkanlaskentaosastoilla työn kasaantuvat ja tilanne on kaaosmainen. Päättyneet työsuhteet ovat ilmoittamatta eläkelaitoksille, palkkatodistukset tekemättä, työntekijät eivät saa palkkarahoja. Tuotannossa osaamattomien rikkureiden virheet ovat kasautumassa, mikä näkyy laadun vaihteluna, sanoo Palokangas.
uutiskirje 
