Ei ole varmaa, että hallitusneuvotteluihin valittu järjestö oikeasti pääsee Säätytalolle kertomaan kantojaan hallitusneuvottelijoille. Vasemmistoliiton valitsemista neljästä järjestöstä kahta on tähän mennessä kuultu.
Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepa tapasi lauantaina ulko-, turvallisuus ja EU-asioiden työryhmän ja Työttömien valtakunnallinen yhteisjärjestö TVY hyvinvointityöryhmän lauantaina. Vuoroaan odottelevat yhä Suomen Rauhanliitto ja Eläkeläiset ry.
– Käytännössä valituksi tulemisella ei ole ollut mitään merkitystä, koska meitä ei ole pyydetty Säätytalolle emmekä saa mennä sinne ilman erityistä kutsua. Olen vaikuttanut yhtä paljon tai vähän kuin aina ennenkin vanhoilla keinoilla eli sähköpostilla ja tekstiviestein, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo.
– Onhan se turhauttavaa, että ensin oli kiire ja piti kolmessa vartissa nimetä, kuka tulee, ja sitten ei kuulu mitään. Mutta sellaista kansalaisjärjestötyö on.
Puolueet listasivat järjestöjä, joiden asiantuntemusta niiden mielestä tuli käyttää hallitusneuvotteluissa.
Jatkuvaa lobbaamista
Lodenius toteaa, että kutsu voi toki tulla vielä.
– Ehkä on nihkeyttä kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita siksi, että he haluavat päästä sutjakkaammin eteenpäin asioissa.
Lodenius korostaa, että hänen järjestönsä ei ole jättänyt työtään mahdollisen kutsun varaan. Jo etukäteen ne, joiden arveltiin olevan järjestön kannalta merkittävässä työryhmässä, saivat postia. Vaikuttaminen on jatkunut myös neuvottelujen ajan.
– Emme me ihan tyhjään huutele, sillä kuittauksia on tullut siitä, että posti on tullut perille ja asioita on luvattu pitää esillä. Kukaan ei kommentoi keskustelujen sisältöjä, mutta sehän on tyyli näissä neuvotteluissa.
Hän pitää tämänkertaisia hallitusneuvottelijoita erityisen jännittävinä.
– Ei ole itsestään selvää, että kaikki neuvotteluihin menneet ovat siellä loppuun asti. Rauhanliikkeen näkökulmasta sille keskeinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä on erittäin pätevä, vaikka kaikki eivät olekaan meidän kannalla asioissa.
Ryhmässä ovat muiden muassa kokoomuksen Alexander Stubb ja Ilkka Kanerva, SDP:n Erkki Tuomioja, Vasemmistoliiton Annika Lapintie ja Jaakko Laakso ja Vihreiden Pekka Haavisto ja Johanna Sumuvuori.
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen uskoo eläkeläisliittojen yhteisjärjestön vielä pääsevän tapaamaan kokoomuksen Paula Risikon johtamaa hyvinvointityöryhmää. Hänestä kutsun viipyminen on ymmärrettävää, koska neuvottelijat eivät maanantaiaamuun mennessä olleet päässeet selvyyteen, millaisia talouden raameja noudattavat neuvotteluissa.
Eläkeläisten yhteisjärjestö oli itse aktiivinen.
– Aamupäivällä lähetimme neuvotteluihin osallistuville puolueille ja eduskuntaryhmille kirjeen, että haluamme tulla kuulluiksi. Iltapäivällä tuli jo kutsu, mutta näköjään Eläkeläiset ry:n nimissä.
Partanen ihmettelisi, jos eläkeläisten edustajaa ei kutsuttaisi kuultavaksi.
Aitoa keskustelua
Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen toteaa hallitusneuvottelujen olevan ainutlaatuinen vaikuttamisen mahdollisuus. Järjestön edustajana Säätytalolla oli lauantaina Tytti Nahi.
– Kysymyksiä oli tullut lähes kymmenen ja oltiin oltu peruskysymysten äärellä, käyty aitoa keskustelua muun muassa siitä, onko kehitysyhteistyöllä saatu aikaan pysyviä vaikutuksia, Lappalainen kertoo.
Myös Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön toiminnanjohtaja Lea Karjalainen sanoo olettavansa, että järjestön asiantuntemusta arvostettiin hyvinvointityöryhmässä.
Kutsu tuli lauantaiaamuna kello seitsemän.
– Pyrin puhumaan niiden puolesta, joiden puolesta Suomessa ei juuri kukaan puhu, hän sanoo.
– Monet Paula Risikosta lähtien tietävät, että me, jos ketkä, tiedämme, mitä pitkittynyt työttömyys aiheuttaa ihmiselle. Olemmehan seuranneet sitä vierestä 20 vuotta ja nähneet ihmisten kuolevan ja 90-luvun laman työttömille syntyvän uuden työttömien sukupolven.
Karjalaisen mukaan työryhmässä syntyi paljon keskustelua.
– Tuntui, että siellä etsittiin ihan aidosti vastauksia siihen, miten näiden ihmisten asemaa, joiden on mahdoton päästä avoimille työmarkkinoille.
Hän toteaa järjestön tehneen nyt pohjatyön aiempaa perusteellisemmin ja lähettäneen sen niin puolueille kuin eduskuntaryhmille ajoissa.
– Olemme aktiivisesti yhteistyössä molempien vasemmistopuolueiden kanssa muutenkin.
Oikeaa rahaa eikä vain puhetta
Rauhanliitto haluaisi päästä ulko-ja tuvallisuuspoliittiseen työryhmään puhumaan erityisesti kolmesta eri suuruusluokan asiasta.
– Meistä olisi turvallisinta, että jo luvattu miinasopimukseen liittyminen 2012 kirjataan nytkin hallitusohjelmaan. Ulkoministeriö tyri sen päättyneellä hallituskaudella eikä saanut esitystä eduskunnalle ajoissa, Laura Lodenius sanoo.
– Toiseksi yritämme kasvattaa rauhanvälittämiseen liittyvää panostusta niin, että siihen annettaisiin oikeasti rahaa eikä se olisi vain YK:n turvaneuvostopaikkaan liittyvää poliittista puhetta, kuten se on ollut tähän asti. Jos Suomi haluaa olla Norjan kaltainen rauhanvälittämisen suurmaa, siihen tarvitaan rahaa.
– Kolmanneksi haluamme, että edessä olevalle puolustusvoimien suurelle uudistukselle varmistetaan parlamentaarinen valvonta ja poliittinen ohjaus.
Kepa piti esillä kehitysyhteistyörahoituksen lisäksi sitä, että eri politiikan alojen ratkaisut vaikuttavat kehitykseen.
– On olennaista korostaa sitä, että esimerkiksi maatalouteen, energiaa tai ympäristöön liittyvät ratkaisut ovat johdonmukaisia Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden eli köyhyyden poistamisen ja vähentämisen kanssa, Lappalainen sanoo.
Järjestö nosti esille myös sen, että kehitysyhteistyö yksin ei riitä poistamaan eriarvoisuutta, koska vika on rakenteissa.
– Esimerkiksi transaktiovero on meille talouden vakauttamistoimenpide, sillä markkinoiden heittely ja muut globaalin järjestelmän virheet sattuvat yleensä pahiten köyhimpiin maihin.
Toinen keskeinen vaatimus on vaikuttaa kansainväliseen veronkiertoon.
– Kehitysmaille olisi tärkeää pystyä keräämään kansallisia varojaan. Niinpä verokikkailuja erityisesti kansainvälisten yritysten harjoittama veronkierto olisi saatava loppumaan.
Lappalaisen mukaan Suomi voisi olla hyvä haastaja näissä kysymyksissä Euroopan unionissa.
Ne, joista harva puhuu
TVY korosti päättäjille sitä, että vaikeasti työllistettäville töitä järjestävien kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus on remontoitava.
– Puhuin myös varhaisesta puuttumisesta, että ei syrjäytettäisi jo varhaislapsuudessa, vaan jokaiselle olisi opiskelupaikka. Myös päihdepolitiikan otin esille, Lea Karjalainen sanoo.
Lisäksi järjestön viesti oli, että työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki vaatii 150 euron korotuksen eri puolilta esitetyn sadan euron perusturvakorotuksen sijaan.
Eläkeläisjärjestöjen ykkösasia on vanhuspalvelulaki eli ikälaki, jonka Risikko peruspalveluministerinä ehti luvata muutama vuosi sitten.
– Siitä saatiin luonnos lausuntokierrokselle juuri vaalien alla ikään kuin täkyksi. Nyt pitää huolehtia, että se ei hautaudu, vaan etenee niin, että jo syysistuntokaudelle olisi esittää lakiluonnos.
Luonnos vaatii eläkeläisten mielestä muutoksia.
Lakiluonnosta pitää kirkastaa niin, että se sisältää selkeästi subjektiivisen oikeuden hoitoon ja hoivaan.
– Risikkokin sanoi, että sitä ei voi toteuttaa kustannusneutraalisti. Joten sille pitää löytää myös rahoitus, muuten se vesittyy. Lisäksi siihen tarvitaan valvonta ja sanktiot, jotta se olisi tehokasta,
Lisäksi eläkeläiset haluavat muistuttaa eläkeläisten toimeentulosta.
– Nyt kun on puhuttu perusturvan kohentamisesta, eläkeläisiä ei ole mainittu lainkaan. Eläkeläiset eivät voi jäädä vähemmälle kuin muutkaan. Se on tärkeää eläkeläisten köyhyyden torjumisen kannalta.
uutiskirje 
