Ulkomaiden markkinoita valloittavia suomalaisia yrityksiä syntyy hitaasti. Uusia kasvuyrityksiä synnyttämään pyrkivä Vigo-ohjelma on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin ja on aikataulussa. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän ohjelman yritykset ovat keränneet puolessatoista vuodessa yli 50 miljoonaa euroa rahoitusta. Yli puolet on hankittu kansainvälisiltä markkinoilta.
– Tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja käyrä on koko ajan voimakkaassa kasvussa, toteaa TEM:in teollisuusneuvos Pertti Valtonen.
Suomessa kasvuyrityksiä on selvästi vähemmän kuin muissa vertailukelpoisissa maissa. TEM:in käyttämän määritelmän mukaan niitä on tällä hetkellä noin 700. Valtaosa toimii palvelualoilla.
Joukkoon luetaan yritykset, jossa oli vuonna 2006 vähintään kymmenen työntekijää ja jotka kasvoivat vuosina 2006–2009 vähintään 20 prosenttia. Rajuun vähintään 100 prosentin kasvuun yltäneitä yrityksiä on viime vuosina ollut parikymmentä.
– Kasvuyritysten vähäisyys ei ole vain Suomen vaan koko Euroopan ongelma. Euroopassa on vallalla traditionaalinen teollisuusrakenne. Suuryritykset dominoivat ja on paljon perheyrityksiä, jotka toimivat vain paikallisilla markkinoilla, Valtonen luettelee.
Riskirahoittajia enää muutama
Suomessa sijoitetaan paljon rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta se ei ole riittänyt synnyttämään uusia yrityksiä. Valtosen mukaan T&K:ta ovatkin hyödyntäneet parhaiten suuret yritykset, joilla on jo toimintaa maailmalla.
– Nopeaan kansainväliseen kasvuun liittyy suuria riskejä. Ongelmana on, että riskirahoituksen saaminen aloittaville yrityksille on ollut entistä hankalampaa. Yksityiset pääomasijoittajat ovat vetäytyneet yhä useammin aikaisen vaiheen rahoituksesta. Tällaisia rahoittajia ei ole enää kovinkaan montaa.
Vigo-ohjelman mallia on haettu muun muassa Israelista, jossa kasvuyrityksiä syntyy nopeassa tahdissa.
– Sieltä löytyy vaikka kuinka paljon esimerkkejä, joissa yritys on kasvanut nollasta miljarditason liikevaihtoon.
Vigo-ohjelman perustana ovat kuusi yrityskiihdyttämöä. Kiihdyttämöjen valitsemat 33 yritystä toimivat tietotekniikka- ja mobiili-, green tech-, hyvinvointiteknologia- ja elintarvikesektorilla.
Yrityksille kerätyistä 50 miljoonasta Tekesin ja Finnveran antama julkisen rahan osuus on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on, että yritykset saavat kerättyä vuoden 2015 loppuun mennessä vähintään 200 miljoonaa euroa yksityisiä sijoituksia.
”Raha ei ole suurin ongelma”
Valtosen mukaan on selvää, etteivät kaikki yritykset voi pärjätä.
– Kaikki eivät voi olla menestystarinoita, mutta uuden toimintamallin myötä kasvuyritykseksi nouseminen on mahdollista.
Ennen kaikkea kysymys on ammattitaidosta.
– Ennen meillä pyrittiin lisäämään riskirahoituksen tarjontaa esimerkiksi valtion toimesta, mutta rahan tarjonta ei selvästikään ole pääongelma. Jos yrityksellä ei ole riittävän hyvää ja kokenutta liiketoimintaosaamista alusta lähtien, riskirahoitusta ei saa. Pitää olla uskottavuutta, kansainvälistä kokemusta ja kykyä kasvattaa yritys nopeasti kansainvälisille markkinoille.
Vigo-ohjelman kautta kasvuun lähteneet yritykset työllistävät tällä hetkellä 350 työntekijää. Valtosen mukaan kasvuyrityksillä on aitoa työllistävää vaikutusta.
– Tutkimusten mukaan kasvuyritykset luovat kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista samalla kun muut vähentävät työntekijöitä.
Kasvuyritykset myös luovat enemmän työpaikkoja Suomessa kuin ulkomailla, Valtonen sanoo.
– Kehitys- ja suunnittelutyö tapahtuu Suomessa. Meillä on korkeatasoista ja kohtuuhintaista osaamista verrattuna esimerkiksi Pohjois-Amerikan Piilaaksoon, josta ei enää löydy kilpailukykyistä insinöörityövoimaa.
lehti 