KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Hommalaiset maahanmuuttajia, feminismiä ja vasemmistoa vastaan

Itävallan edesmennyt oikeistopopulisti Jörg Haider kuuluu ”maahanmuuttokriitikoiden” oppi-isiin.

Itävallan edesmennyt oikeistopopulisti Jörg Haider kuuluu ”maahanmuuttokriitikoiden” oppi-isiin. Kuva: LEHTIKUVA

Perussuomalaisten vaalivoiton myötä myös Suomen politiikkaan tunkeutui eurooppalainen oikeistopopulismi. Sen kova ydin on valinnut vastustajikseen maahanmuuttajien ohella feminismin ja vasemmiston. ”Maahanmuuttokriitikoiden” mielestä myös rotujen älyllinen yhdenvertaisuus pitää kyseenalaistaa.

Antero Eerola
11.6.2011 10.20

Euroopan äärilaidalla 2/3

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on kulkenut pitkän tien.

Runsaassa 15 vuodessa hän on koonnut vanhan vennamolaisuuden tähteistä liikkeen, joka on noussut yhdeksi Euroopan suurimmista oikeistopopulistisista puolueista.

Soinille tämä on ollut tulos suunnitelmallisesta kampanjoinnista.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sisulaiset uskoivat, että persut voisivat olla helposti vyörytettävissä ”kansallismieliseen” suuntaan.

Puoluejohtajana vuodesta 1995 lähtien istunut Soini oli 2000-luvun alkuun tultaessa leipääntynyt puolueensa asemaan yhden kansanedustajan sirpaleryhmänä. Vanhan SMP:n eväät oli syöty.

Hän nostikin vuosikymmenen alussa julkisuudessa esiin mahdollisuuden oikeistopopulistisen puolueen rakentamisesta myös Suomeen. Esikuvia olivat Jörg Haiderin johtama Itävallan Vapauspuolue ja Norjassa Carl I. Hagenin vetämä Edistyspuolue.

Kevään 2011 eduskuntavaaleissa tilaus tuli lopulta pöytään.

Perussuomalaiset ei silti ole täysin tyylipuhdas oikeistopopulistinen puolue samassa sävellajissa kuin Itävallan, Norjan tai Tanskan äärioikeisto.

Mukana on demareihin pettyneitä teollisuuspaikkakuntien työntekijämiehiä, keskustan jättäneitä maaseudun EU-vastustajia sekä uudelleen heränneitä vanhoja vennamolaisia.

Kuppikunnista kiintein on kuitenkin muukalaisvastaisuuden pääteemakseen ottanut ryhmäkunta, joka ennen vaaleja allekirjoitti maahanmuuton voimakasta rajoittamista vaatineen niin sanotun Nuivan vaalimanifestin.

Julistuksen 13 allekirjoittajasta kuusi valittiin eduskuntaan kevään vaaleissa.

Retoriikan kaappaus

Vaikka Soini on koko ajan pitänyt taktista etäisyyttä puolueensa muukalaisvihamieliseen lahkoon, on hän samalla antanut sen ottaa haltuunsa puolueen retoriikan suhteessa maahanmuuttoasioihin.

Ensimmäinen osoitus tästä oli se, että maahanmuuttopolitiikkaa käsitellyt osa Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa otettiin käytännössä suoraan Nuivasta vaalimanifestista.

Lisäksi joukon ideologinen johtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho nostettiin vaalien jälkeen maahanmuuttokysymyksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Hänen kynästään on tunnetusti lähtöisin myös puolueen eduskuntaryhmän niin sanottu rasismin vastainen julkilausuma, joka osoittautui tarkemmalla lukemisella hyökkäykseksi vähemmistöjen tukemista ja ruotsinkielisten kiintiöitä vastaan.

Mutta kuinka ”maahanmuuttokriitikot” uivat sisään juuri Perussuomalaisiin, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli tarjolla?

Tästä mielenkiintoisen kuvan antaa Milla Hannulan alkuvuodesta ilmestynyt kirja Maassa maan tavalla – maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava 2011).

Oikeistonationalismin perinne

Hannulan mukaan ”maahanmuuttokriittinen” joukko kiinnittyy elimellisesti suomalaisen antikommunismin ja oikeistonationalismin perinteeseen.

Liikkeen kantaisiin kuului Mikko Mikonmaa -niminen helsinkiläinen antikvariaatin pitäjä, jonka kaupassa liikkeen alkuseurakunta kokoontui.

Hän oli aikanaan aktiivinen muun muassa pikkuruisessa ääriryhmässä nimeltä Itsenäisyyden puolesta, jolla oli yhteys Taiwanilla perustettuun World Anti-Communist League -järjestöön.

Juuri kommunismin ja vasemmistolaisuuden vastaisuus oli keskeinen elementti kansallismielisessä maahanmuuttajakritiikissä.

Kuten Jussi Halla-aho on myöhemmin asian muotoillut: vasemmistolaisuuden ”koko ideologia, maailmankatsomus ja poliittinen ohjelma rakentuvat oman kansan, oman yhteiskunnan ja oman kulttuurin vihaamiselle ja halveksunnalle.

Tärkein etappi oli kuitenkin Suomen Sisu -nimisen yhdistyksen perustaminen marraskuussa 1998. Sisu luonnehti itseään kansallismieliseksi järjestöksi, joka vastusti ”kansojen sekoittamista luonnottomalla tavalla keskenään”.

Sen aktiivien ja kannattajien tärkein yhdysside oli Sisun kotisivuilla ylläpidetty keskustelupalsta, jossa liike varsinaisesti sikisi ja kasvoi. Sittemmin sama mielipiteenvaihto on siirtynyt Hommaforumiksi nimetylle palstalle, joka puolestaan jalostui Jussi Halla-Ahon blogin vieraskirjasta.

”Rotukysymystä ei voi sivuuttaa”

Juuri maahanmuutto ja sen väitetyt ongelmat olivat alusta lukien keskeinen teema Sisun keskustelupalstalla.

Sivuilla sallittiin monenkirjava vihapuhe, koska sen katsottiin olevan vastavoima ”virallisen Suomen sensuurille”.

Sensuroituina teemoina he pitivät esimerkiksi sitä, ettei rotujen, nimenomaan mustien ja valkoisten älyllisestä eriarvoisuudesta saanut puhua.

”Ajattelu lähti siitä, että tasa-arvon idea on valheellinen, jos siinä uskotaan, että ihmiset ja rodut syntyvät samanlaisina”, Milla Hannula kirjoittaa.

Huolenaiheiden ytimessä oli kuitenkin se, että suomalaisuutta uhkaa Suomeen erityisesti muslimimaista tulevien maahanmuuttajien hyökyaalto.

Peruskysymys muotoiltiinkin ”onko valkoisilla ihmisillä eli eurooppalaisella populaatiolla oikeus pyrkiä säilymään maapallolla tilanteessa, jossa muut rodut lisääntyvät voimakkaasti ja valkoisten osuus maapallon väestöstä pienenee?”

Maahanmuuttajien ohella viholliseksi nostettiin feminismi, koska se on johtanut perhekielteisyyteen ja suomalaisten lisääntymisen vähenemiseen.

Perussuomalaiset antoi tilan

Sisulaiset pohtivatkin koko ajan osallistumista poliittiseen toimintaan, vaikka sopiva puolue puuttui.

Vuoden 2003 vaaleissa ryhmän aktiiveja oli ehdolla usean äärioikeiston sirpaleryhmän listoilla. Niihin kuuluivat muun muassa sittemmin poliittisen lähihistorian viemäriin valuneet Suomen kansan sinivalkoiset, Suomi nousee – kansa yhdistyy ja Vapaan Suomen liitto.

Osa aktiiveista oli kuitenkin löytänyt jo tuolloin Perussuomalaiset.

Uskoa puolueen mahdollisuuksiin maahanmuuttovastaisena liikkeenä antoikin erityisesti Tony Halmeen menestys vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Sisulaiset uskoivat, että nimenomaan persut voisivat olla helposti vyörytettävissä ”kansallismieliseen” suuntaan.

Varsinaisen läpimurron politiikkaan persujen muukalaisvastainen lahko teki syksyn 2008 kunnallisvaaleissa.

Valtakunnan politiikkaan he tulivat ryminällä vuoden 2011 vaaleissa.

Resepti on ollut sama kuin muilla eurooppalaisilla äärioikeiston puolueilla. Vaalivoitossa yhdistyivät kansalaisten syvä pettymys vanhoihin valtapuolueisiin, politiikan karnevalisointi, EU:n ja eliittien vastaisuus sekä maahanmuuttajien syyttäminen yhteiskunnan ongelmista.

Vyörytys oli onnistunut.

Haiderin ja Mussolinin linjalla

Mutta millaista ”kritiikkiä” maahanmuuttoon kohdistettu arvostelu sitten on? Entä millaisia aatteellisia esikuvia ”kriitikoilla” on?

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Juho Eerola sanoo oman muukalaisvastaisuutensa heränneen töissä kotkalaisessa pakolaisten vastaanottokeskuksessa, jossa ”yhteiskunnan varoilla loisiminen, varastelu, tappelu ja kaikkinainen huijaaminen alkoi näkyä”.

Hänelle Perussuomalaiset oli selkeä valinta.

– Perussuomalaisen puolueen maahanmuuttopoliittiset linjaukset eivät eroa tästä niin sanotusta ”hommalaisuudesta” yhtään mitenkään.

Eerola ilmoittautuu fasismin ja erityisesti Benito Mussolinin ihailijaksi.

Italia saavutti noihin aikoihin täystyöllisyyden ja vahvan valtion. Siitä mallista olisi paljon opittavaa, Eerola kirjoitti Hommaforumilla heinäkuussa 2010.

Itävallan Jörg Haideria puolestaan pitää esikuvanaan eduskunnan kuopus Olli Immonen.

”Vaikka Haider on poissa, niin aate elää”, Immonen kirjoitti, kun Haider sai syksyllä 2008 surmansa auto-onnettomuudessa.

Kansanedustaja James Hirvisaari puolestaan uskoo, että Suomessa on luvassa muun muassa lasten silpomista, raiskausrikoksia, pedofiliaa, ruoskimisrangaistuksia ja kivityksiä, jos suomalaiset eivät tanssi tarkkaan muslimimaahanmuuttajien pillin mukaan.

Suomi onkin poliittisesti harvinainen maa Euroopassa. Täällä ei pidetä edes periaatteessa ongelmana, että hallitukseen voi nousta puolue, jonka riveissä kukoistavat tällaiset ajatukset.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään