Maa on elämä, sillä kehitysmaiden talonpojat ja alkuperäisasukkaat saavat siitä elantonsa. Maasta on kuitenkin tullut myös maailmantalouden tärkeä kauppatavara.
Intian 1,2 miljardista asukkaasta 65 prosenttia saa elantonsa maasta. Heidän peltojaan hamutaan nyt yhä kiivaammin kaivostoiminnan, teollisuuden, kaupunkirakentamisen, valtaväylien ja energiantuotannon tarpeisiin.
Taustalla on globaali pörssikeinottelu, jossa liikkuvat summat ylittävät monisatakertaisesti koko maailman tuotannon ja palveluiden arvon. Sijoittajat vaativat tuottoja, joten kaikki pannaan myyntiin: maa ja vesi, kasvit ja geenit, mikrobit ja nisäkkäät.
Pakkolunastus aseena
Kolonisaatio perustui väkivaltaiseen maananastukseen. Nyt globalisaatio uuskolonisoi Aasiaa, Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa. Maata kahmitaan keinotteluun ja moninaisiin rakennushankkeisiin. Viljelijät ajautuvat velkoihin ja itsemurhiin.
Maailmanpankin vuodesta 1991 tuputtamat rakennesopeutusohjelmat kumosivat maareformeja ja vapauttivat kaivosten, teiden ja satamien rakentamisen.
Intiassa valtio voi pakkolunastaa viljelijöiden maat ja luovuttaa ne yrityksille. Aseena on siirtomaa-ajan maanhankintalaki vuodelta 1894. Kamppailuja maasta on käynnissä eri puolilla Intiaa.
Pikatie ja formularata
Japrakash Associates -yhtiö on kahminut 2 400 hehtaaria maata Uttar Pradeshin osavaltion Bhatta Parsualissa tarkoituksenaan rakentaa hienoja asuinalueita ja urheilukeskuksia formularataa myöten.
Hankkeen moottorina on Yamunan pikatiesuunnitelma. Väylän pituudeksi tulee 165 kilometriä, ja sen alle jää 1 225 kylän maat.
Talonpojat ovat protestoineet maidensa pakkolunastusta. Yhteenotoissa virkavallan kanssa on kuollut ainakin neljä ihmistä ja monet ovat loukkaantuneet.
– Ette voi ikinä ymmärtää, miltä tuntuu menettää maansa, 80-vuotias Parshuram kuvaa tilannetta.
Voittoa 200 000 prosenttia
Valtio lunastaa maat viljelijöiltä neljällä eurolla neliö, mutta yritykset maksavat samoista tonteista 9 000 euron neliöhintoja. Voittoa kertyy yli 200 000 prosenttia.
Maharashtran Jaitapurissa poliisi tulitti huhtikuussa rauhallisia mielenosoittajia, jotka vastustivat lähistölle kaavailtua ydinvoimalaa. Yksi kuoli ja ainakin kahdeksan loukkaantui vakavasti.
Jaitapurin ydinvoimalasta kaavaillaan maailman suurinta. Rakentajana on Suomen Olkiluodossakin urakoiva ranskalainen Areva. Japanin maanjäristyksen aiheuttamien ongelmien jälkeen ydinvoiman vastustus Intiassa on kasvanut, mutta niin myös hallituksen jääräpäisyys.
Lasten nälkä hävettää
Orissan Jagatsingpuriin on lähetetty sotilaita vauhdittamaan peltojen pakkolunastuksia, joita useat kyläneuvostot vastustavat. Alueelle nousee eteläkorealaisen Posco-yhtymän valtava terästehdas. Tehdasta vastustava liike on järjestänyt rauhanomaisia protesteja jo viiden vuoden ajan.
Se, että valtio tuhoaa asukkaiden elinehdot ja turvautuu väkivaltaan, vaarantaa Intian demokratian ja koko kansallisvaltion olemassaolon.
On häpeällistä, että kasvutaloudeksi kehuttu Intia on kyvytön ruokkimaan yli 40 prosenttia lapsistaan. Hedelmällisen maan hautaaminen betonin ja tehtaiden alle hautaa myös maamme tulevaisuuden.
* Vandana Shiva on intialainen fyysikko, tutkija, ympäristöaktivisti, ekofeministi ja kirjailija
uutiskirje 
