Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat julkaisseet esityksensä siitä, miltä vuoden 2013 jälkeisen maataloustukijärjestelmän tulisi näyttää, tiedottaa Suomen luonnonsuojeluliitto. Esitystä ovat olleet muovaamassa myös Bird-Life Suomi, Luonto-Liitto, WWF Suomi ja Natur och Miljö.
Euroopan unionin komissio pohtii parhaillaan vuoden 2013 jälkeistä maatalouspolitiikkaa. Kansallisen ohjelman laatimista varten Suomessa on perustettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla työryhmät.
Soiden raivaus kiellettävä
Ympäristöjärjestöjen mukaan maatalouden tukia tulisi kohdentaa entistä paremmin alueille, joilla on erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia lajeja. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä.
Järjestöt vaativat myös, että eniten ympäristöongelmia aiheuttavat alueet saatetaan pikaisesti tukien ja toimien piiriin. Tällaisia alueita ovat muun muassa eroosioherkät alueet ja toistuvasti tulvan alle jäävät peltolohkot.
Esityksessä vaaditaan myös, että soiden raivaus pelloiksi kielletään kasvihuonekaasupäästöjen takia.
Lisää rahaa luomulle
EU:n nykyinen maatalouspolitiikka kattaa noin kolmanneksen EU:n budjetista. Järjestöjen mukaan politiikka on synnyttämässä myös merkittäviä ympäristöongelmia.
– Esimerkiksi kotieläintilojen alueellinen keskittyminen ja suurentuminen on johtanut pistemäisen ravinnekuorman kasvuun vesistöissä, sanoo vesiensuojeluasiantuntija Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Järjestöt vaativat nykyistä enemmän tukea luomutuotantoon. Lisää rahoitusta vaaditaan myös maaseutuluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä hiiltä varastoivien luontoalueiden ja tulvia tasaavien kosteikkojen ylläpitoon.
uutiskirje 
