Suomalaiset sydänyhdistykset toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Kuusela on yksi näistä vapaaehtoisista.
Hän muun muassa suunnittelee, kuka tekee mitäkin ja selvittää, kuka on hyvä missäkin.
– Me teemme ennaltaehkäisevää työtä eli edistämme sydänterveyttä. Siihen kuuluu liikunta, oikea ruokailu ja hyvä ote elämään. Tavoitteena on stressitön, rauhallinen, mukava, iloinen ja onnellinen elämänmeno.
Toinen puoli työssä on auttaa jo sairastuneita elämänhallinnassa.
– Järjestämme heille virkistystoimintaa, kuntoutusta ja annamme tietoa. Tarjoamme myös asiantuntijaluentoja sydänsairauksista.
Kuuselan mukaan moni vapaaehtoistyötä tekevä kärsii itsekin sydänvaivoista.
– Minulla on eteisvärinää ja rytmihäiriö, jotka ovat yleisimpiä sairauksia. Siitä huolimatta totesin eläkkeelle jäätyäni, että en osaa lopettaa.
Motiivikseen Kuusela kertoo sen, että oli tehnyt työuransa lääketeollisuudessa sydänsairauksien parissa.
Kuinka paljon sinulta riittää aikaa vapaaehtoistyöhön?
– Yleensä siihen menee pari päivää viikossa. Joskus kuluu koko viikkokin.
Ei pidä jäädä vain potemaan
Miten järjestämänne virkistystoiminta auttaa sydänvaivaisia?
– Ihmiset rentoutuvat ja kokevat esimerkiksi matkoilla hyvää mieltä. Pyrimme kannustamaan siihen, että ei sydänsairaus tarkoita vain heittäytymistä potemaan. Sairaanakin täytyy jatkaa aktiivista elämää.
Kuuselan mukaan yhdistyksen toiminta tarjoaa myös vertaistukea ja kannustaa sairastuneita.
Monet pelkäävät lähteä matkoille sydänvaivojen takia. Sydänyhdistyksen matkalla iäkkäätkin voivat kuitenkin olla turvallisin mielin, koska vapaehtoista apua on aina lähellä.
– Minä olen sairaanhoitaja, mutta mukana on myös jumppareita ja lääkäreitä.
Kuuselan mielestä muun tekemisen jälkeen tärkeää on myös kaverin tuki.
– Yhdessäolo on äärimmäisen tärkeää.
Tietoa kaivataan hurjasti
Kuuselan mukaan hänen yhdistyksensä tekee töitä kaikkien sydänsairaiden hyväksi.
– Isoja ryhmiä ovat ns. koronaaritautiset eli ne, joille voi kehittyä sydäninfarkti, jos sitä ennen ei ehditä tehdä ohitusleikkausta tai pallolaajennusta.
Ryhmää on viime aikoina laajennettu myös valtimosairauksiin. Sellaisia ovat esimerkiksi aivoinfarkti ja muut valtimotukoksiin liittyvät sairaudet sekä diabetes.
– Myös läppäviat ja sydämen vajaatoiminta ovat kasvava ryhmä. Kun ihmiset ikääntyvät, sydämen vajaatoiminta lisääntyy. Siitä kaivataan hurjasti tietoa.
Terveydenhuollossa huonot resurssit
Periaatteessa sydänvaivojen hoito kuuluu julkiselle terveydenhuollolle. Kuuselan mukaan sen resurssit eivät kuitenkaan riitä.
– Resurssit ovat huonot etenkin siinä vaiheessa, kun potilas lähtee sairaanhoidosta pois. Heille jää kysymyksiä ja he tuntevat olonsa turvattomaksi. Silloin tulee kuvaan vapaaehtoistyö.
Yhdistyksen vapaaehtoiset käyvät myös terveyskeskuksissa antamassa neuvontaa pois lähteville.
– Kerromme esimerkiksi kanavista, joista voi hakea lisätietoa.
Helsingin sydänyhdistys tarjoaa myös mahdollisuuden lääketieteelliseen kuntoutukseen terveyskeskuksen jälkeen.
– Meillä käy kuntoutuksessa 150 potilasta viikossa.
Sarjassa tutustutaan vapaaehtoistyöhön ja sen tekijöihin. Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi.
uutiskirje 
