Tietoturvayhtiö Symantec kertoo vuosiraportissaan havainneensa viime vuonna 263 miljoonaa erilaista tietokoneiden haittaohjelmaa tai saman ohjelman muunnelmia. Tunnetuimmaksi nousi Stuxnet, tietokonemato, kun se löysi tiensä Iranin uraanin rikastuslaitokseen. Mato ei ollut mikään joka kodin riesa, vaan sen tarkoitus oli uudelleenohjata rikastuslaitoksen sentrifugeja niin, että ne hajoaisivat, ja uraanin rikastaminen estyisi.
Stuxnetia on pidetty niin taitavasti tehtynä, että sen tekemisen takana on epäilty olleen valtioita, joko USA ja Israel tai sitten Kiina. Suomikin sai kyseenalaista Stuxnetin yhteydessä kyseenalaista mainetta, sillä sentrifugien ohjausjärjestelmässä tärkeässä osassa olivat suomalaisen Vaconin valmistamat taajuusmuuntajat.
Stuxnet pääsi rikastuslaitoksen tietokoneisiin, vaikka niitä ei oltu kytketty mihinkään ulkoiseen verkkoon. Mato livahti sisään USB-muistitikun kautta.
Symantecin mukaan Stuxnet opettikin tuleville hyökkääjille, että helpoin hyväksikäytettävä tie on ihmisten luottamus ystäviin ja työtovereihin.
Roskapostittajat ja haittaohjelmien levittäjät käyttävät tätä laajasti hyväkseen. Entistä useammin haittaohjelman sisältävän viestin lähettäjä vaikuttaa olevan joku tuttu. Käyttökelpoisia nimiä ja sähköpostiosoitteita metsästetään joka puolelta, myös sosiaalisessa mediassa.
Tukussa halvemmalla
Henkilötietojen varastajat veivät Symantecin mukaan yhden verkkovarkauden yhteydessä mukanaan keskimäärin 262 000 ihmisen tiedot. Verkon pimeällä puolella kaupattujen luottokorttitietojen hinnat vaihtelivat 0,07 dollarista yhteen dollariin. Tukussa niistä sai halvempaan kappalehintaan.
Varkaiden suosikkikohteita ovat pankkitilien ja luottokorttien tiedot.
Viidellätoista dollarilla saattoi ostaa kymmenentuhannen krakkereiden haittaohjelmalla käyttöönsä kaappaaman tietokoneen verkon. Suurimmassa viime vuonna havaitussa tällaisessa verkossa oli reilusti yli miljoona konetta. Kaapatut koneet tekevät oikean käyttäjänsä tietämättä saastuttajan määräämiä tehtäviä: lähettävät roskapostia tai käyvät esimerkiksi klikkaamassa jotakin tiettyä nettisivua.
Nettipuhelimista on tullut myös suosittu hyökkäyskohde. Yksi tapa on laittaa puhelinten sovelluskauppoihin ohjelmia, jotka sisältävät haittaohjelman. Google kertoi poistaneensa omasta Android-sovellusten kaupastaan useita tällaisia ohjelmia. Osan niistä se tuhosi etätoimena käyttäjien puhelimista.
uutiskirje 
