Talouspolitiikka on siitä mielenkiintoinen ala, että siinä valehtelemista usein pidetään valtiomiestekona. Ikävän totuuden kertomisesta voi tulla itseään toteuttava ennuste ja se voi entisestään pahentaa tilannetta.
Kun Kreikan parlamentti keskiviikkona niukalla enemmistöllä hyväksyi ankaran säästöpaketin, sitä ylistettiin suurena vastuullisuutena. Tosiasiassa helpotus voi jäädä lyhytaikaiseksi, mikä päättäjien joukossa varmasti tiedetään.
Euroopan unionin, kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Kreikan hallituksen valitsemaa linjaa markkinoidaan ainoana mahdollisena. Näin tehdään, koska valittu linja ei muuten olisi uskottava.
Yliannostelusta lääkkeestä tulee myrkky, joka ajaa deflaatioon ja lamaan.
Tosiasiassa taloustieteilijöiden keskuudessa on paljon erilaisia näkemyksiä. Viisasten kiveä ei ole kenelläkään. Joku pystyy vakuuttavasti esittämään, mikä ei ainakaan ole järkevää, mutta ei välttämättä yhtä vakuuttavasti vaihtoehtoa sille.
EU:sta vannottiin, ettei B-suunnitelmaa ole, jos Kreikka ei säästöpakettia hyväksy. Tosiasiassa monet uskovat, että hätärahoitus olisi vielä suurempien tappioiden välttämiseksi lyöty lopulta pöytään.
Kun ranskalaiset ja saksalaiset pankit näyttävät lähtevän Kreikan laina-aikojen pidentämiseen, sitä ei saa sanoa velkajärjestelyksi, vaikka se tosiasiassa sitä on.
Ainakin jossain mitassa sijoittajavastuu olisi siis toteutumassa. Pankit eivät tee sitä hyvän hyvyyttään, vaan välttääkseen vielä suuremmat tappiot.
Suo siellä, vetelä täällä
Kreikan parlamentissa äänestettiin torstaina säästöpakettiin sisältyvistä yksittäisistä laeista. Vaikka niiden oletettiinkin menevän läpi, niihin epäillään sisältyvän porsaanreikiä, joissa on siemenet uusiin riitoihin rahoittajien kanssa. Todelliset säästöt jäävät ennustettua pienemmiksi.
Säästöpakettien läpivienti on repinyt rankasti hallituspuolueen, sosialidemokraattisen Pasokin sietokykyä. Monet olettavat, ettei se kestä enää pitkään, ja uudet vaalit voivat olla edessä syksyllä.
Oikeisto-opposition Néa Dimokratía -puolue on jyrkästi vastustanut säästöpaketteja. Jos se gallupien mukaisesti voittaa vaalit, se ei takkia kääntämättä voi muuta kuin vaatia lainaehtoja uudelleen neuvoteltaviksi.
Silloin koko paketti olisi taas revitty auki, ja vaikka kaikki olisi pelkkää teatteria, epävarmuus iskisi uudelleen.
Säästöpaketissa Kreikka aikoo hankkia 50 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä myymällä valtion omaisuutta. Tämä summa ei todennäköisesti tule täyttymään.
Kreikan edustajat esittelivät alkuviikolla Lontoossa myyntikohteita. Sijoittajien kiinnostus oli laimeaa. Monet sanoivat, että Kreikka on maa, joka ei edes hyvinä aikoina ole kovin houkutteleva.
On yksi keino herättää sijoittajien kiinnostus: painaa hinta riittävän alas. Mutta silloinkin tuottotavoite jää saavuttamatta.
Ajanpeluun strategia
Lukuisat asiat voivat siis mennä pieleen. Mutta monien taloustieteilijöiden mielestä koko yhtälö on mahdoton. Ankara kuuri julkisten menojen leikkauksia ja verojen korotuksia heikentää talouskasvua ja vähentää verotuloja. Samalla monet yksityishenkilöt eivät selviä asunto- ja kulutusveloistaan – ja taas pankit ovat vaikeuksissa.
Näin yliannostellusta lääkkeestä tulee myrkky, joka ajaa deflaatioon ja lamaan.
Talousnobelisti Paul Krugman kirjoitti maanantaina Truthout-nettisivuilla, ettei Kreikan ”joutumista maksukyvyttömäksi saa pitää mahdollisena, vaikka jo kauan on ollut ilmeistä, ettei maksukyvyttömyyden välttäminen ole vaihtoehto”.
Poliitikot myöntävät, että Kreikan apupaketeilla ostetaan aikaa. Useiden muiden taloustieteilijöiden tavoin Krugman kyseenalaistaa linjan järkevyyden.
Krugmanin mukaan strategia toimii itseään vastaan jopa lainoittajien etujen kannalta. Kustannukset sekä Kreikalle että muulle Euroopalle kasvavat sitä suuremmiksi, mitä kauemmin ”realistisen velkajärjestelyn” tekemistä viivytetään.
uutiskirje 
