Varsinkin terveyspalveluilla voidaan tasata merkittävästi tuloeroja. Valtioneuvoston teettämästä Elina Pylkkäsen ja Seppo Sallilan tutkimuksessa vertailtiin alle 65-vuotiaiden käyttämiä julkisia palveluja kymmenessä eri tuloryhmässä. Aineistona olivat 13 kunnan tiedot.
Köyhin tuloryhmä hyötyi julkisista terveyspalveluista noin 1 200 euron verran eli vain hieman enemmän kuin hyvätuloisin kymmenes, jonka hyöty oli reilut 1 100 euroa. Suurin hyöty menee alle keskituloisille, varsinkin toiseksi alimmalle tuloryhmälle.
Pienituloiset saivat palveluhyötyä erikoissairaanhoidosta ja perusterveyden avohoidosta. Suurituloiset hyötyivät eniten yksityisestä hoidosta ja lääkkeistä saatavista korvauksista, sen jälkeen erikoissairaanhoidosta.
Kangasharju: Pihistely ei ole tehokkuutta.
Pylkkänen ja Sallila huomauttavat, että vertailu olisi antanut toisenlaisen tuloksen, mikäli työterveyshuolto olisi ollut mukana vertailussa. Se olisi lisännyt hyvätuloisten palveluhyötyä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Aki Kangasharjun perää Suomen terveydenhuoltojärjestelmään lisää tasa-arvoa.
Hyvinvointipalvelut ovat tehokkain tapa vähentää eriarvoisuutta rikkaiden ja pienituloisten kesken, hän kirjoittaa tuoreimmassa OP-Pohjolan Chydenius-lehdessä.
Kangasharjun mukaan Suomen mainostama terveydenhuollon tehokkuus kertoo pikemminkin pihistelystä terveysmenoissa kuin tosiasiallisesta tehokkuudesta.
”Minä väitän, että pihistely ei ole tehokkuutta, vaan palvelujen eväämistä köyhimmiltä ihmisiltä ja köyhien kuntien asukkailta”, hän kirjoittaa.
Esimerkiksi Kangasharju ottaa sydänleikkaukset. Niitä tehdään suhteellisesti eniten rikkaimmalle viidennekselle kansasta, vaikka sairastavuus on suurinta köyhimmässä viidenneksessä.
”Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on tutkitusti OECD-maiden epätasa-arvoisimpia. Köyhimpiä kirpaisevat korkeat asiakasmaksut.”
Kangasharju varoittaa suurista kuntakohtaisista eroista. Vähävarainen kunta ei pysty selviämään läheskään kaikista lainsäätäjän määräämistä tehtävistä. Hän esittää kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen yhdistämistä sekä yhtenäisiä minimitasoja palveluille.
”Palvelujen sisältöerojen tasosta kuntien välillä ei tiedä kukaan. Jos palveluiden sisällöstä ei sovita, järjestelmä rapautuu ikääntymisen mukanaan tuomien paineiden alla.”
uutiskirje 
