Kun vanha egyptiläinen kalastaja Ali Mohsen kertoo hyvän kalajutun, hän palaa lapsuuteensa. Silloin meri oli niin täynnä kalaa, että illallisen sai, kunhan heitti veneestä pienen verkon veteen ja nosti saman tien ylös.
Tänä aamuna Mohsen vietti miehistöineen merellä tunteja mutta sai saaliikseen vain neljä kiloa pikkukalaa.
Vielä pienempiä kaloja myydään paikallisissa kaupoissa ja toreilla. Eräs paikallinen kalalaji kasvaa aikuisena parikiloiseksi, mutta kalatiskeiltä sitä saa sardiinin kokoisena.
Suuttumus näkyy Mohsenin kasvoilta, kun hän selittää, kuinka salakalastajat käyttävät tiheäsilmäisiä nailonverkkoja, joita kutsutaan ”aaveiksi”, haaliakseen pienimmätkin kalanpoikaset.
– He tuhoavat meidän kaikkien markkinat. Jos pyydystät pikkukalan, et saa paljoakaan rahaa, mutta estät sitä kasvamasta isoksi ja tuottamasta jälkeläisiä, Mohsen sanoo.
Dynamiittia ja myrkkyjä
Egyptin kalakannat ovat taantuneet rajusti 1990-luvun lopulta lähtien. Kun kalastajien tulot ovat pienentyneet, monet ovat siirtyneet laittomiin ja tuhoisiin menetelmiin säilyttääkseen laihan toimeentulonsa. Salakalastajat tuulastavat sekä käyttävät nailonverkkoja, dynamiittia ja myrkkyjä.
– Jotkut viskaavat hyönteismyrkkyjauhetta veteen ja odottavat, että kuolleet kalat pompahtavat pintaan, Mohsen kertoo.
– Osaatko kuvitella, mitä tapahtuu noiden kalojen syöjille?
Salakalastajien nappaaminen on vaikeaa. Välimeren satamat ovat tiukasti valvottuja, mutta muu Egyptin pohjoisrannikko on poliisin ulottumattomissa.
Egyptin rannikkovartioston alukset keskittyvät Israelin laivojen valvontaan ja yrittävät kitkeä aseiden salakuljetusta Gazan kaistalle. Salakalastuksen kitkentä ei kuulu rannikkovartioston toimenkuvaan.
– Viranomaiset kontrolloivat ainoastaan laivojen saapumista maihin. Merellä tai markkinoilla ei ole valvontaa, joten kalastajat voivat tehdä, mitä haluavat, Egyptin kalaviraston meribiologi Alaa El-Haweet sanoo.
Satamaviranomaisetkin keskittyvät lähinnä kalastuslupiin ja turvavälineisiin. Jos he sattuvat etsimään luvattomia kalastusvälineitä, kapteeni voi pelastua lahjuksella.
Kilpajuoksu kohti pohjaa
Viime vuosina Egyptin hallitus on asettanut Välimerelle puolentoista kuukauden rauhoitusajan alkukesäksi, jolloin monet kalalajit kutevat. Tuona aikana kalastusalukset eivät saa poistua satamasta.
Tänä vuonna Egyptin kansannousu sotki suunnitelmat.
Kalastajat väittävät alkuvuoden mellakoiden laskeneen kalan hintaa entisestään ja ajaneen perheitä yhä syvemmälle köyhyyteen. Varmaa on se, että kansannousu romahdutti pohjamutiin kalastajien kunnioituksen valvontaviranomaisia kohtaan.
Kun kalastusviranomaiset yrittivät laittaa alkukesän kalastuskieltoa voimaan, kalastajat reagoivat niin raivoisasti, että kalavirasto katsoi parhaaksi luopua rauhoituksesta tänä vuonna.
Kalaviraston kalakanta-asiantuntijan Madani Ali Madanin mukaan sääntelemätön kalastus kutuaikana lisää tämän vuoden saaliita mutta vaurioittaa kalakantoja tulevina vuosina.
– Olemme yrittäneet selittää kalastajille, että kielto palvelee heidän etuaan, mutta kalastajat käyttävät vallankumouksen tuomaa mahdollisuutta ja kieltäytyvät noudattamasta säädöksiä.
Rannikosta ”taistelukenttä”
Gomaaksi esittäytyvä veteraanikalastaja kertoo, että kansannousun jälkeen Egyptin Välimeren rannikko on muuttunut ”taistelukentäksi”, jossa kalastajat kilvan ryöstävät sen, mitä ryöstettävissä on. Kilpailevat kapteenit käyttävät nailonverkkoja, pitkääsiimaa, pohjatroolia ja muita tuhoisia menetelmiä saadakseen suuremman saaliin.
Gomaa tietää menetelmien vaarat mutta kokee, ettei hänellä ole vaihtoehtoja.
– Jos saaliit yhä pienenevät, minäkin siirryn näihin kalastustapoihin.
uutiskirje 
