Vanhustenhoitoa ei hyväksytä säästökeinoksi
Vaikka kehitys ei ainakaan toistaiseksi ole osoittautunut niin katastrofaaliseksi kuin ensisäikähdyksen aikaan annetuissa arvioissa oletettiin, ongelmat ovat todellisia ja myös ilmeisen pitkäkestoisia.
Rapautuva rahoituspohja ja palvelutuotannon paisuvat kustannukset ovat muodostamassa vaikean yhtälön. Kovilla eivät ole enää vain syrjäalueet ja kuntakentän perinteinen ”köyhälistö”. Talouskurimus koettelee eriasteisesti kaikkia kuntia, myös leveämpään elämään tottuneita kasvukeskuksia.
Kokoomus kannattaa omavastuun lisäämistä
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä selvityksessä kyseltiin kuntalaisilta, mitkä palveluja, taloutta ja hallintoa koskevat toimet he hyväksyisivät omassa kunnassaan kuluvan vuosikymmenen aikana.
Selvityksen mukaan sekä kuntalaiset että valtuutetut ovat entistä valmiimpia lisäämään omavastuuta palveluissa säästöjen nimissä.
Lähes kolmannes kuntalaisista hyväksyisi, että ihmisten omatoimisuutta ja -vastuuta lisättäisiin palveluiden käytössä ja lähiomaisten hoitamisessa, jotta kuntien menot eivät kasvaisi ja peruspalvelut voitaisiin turvata. Valtuutetuista asiaa kannattaa yli puolet. Asian hyväksyttävyys on lisääntynyt molemmissa ryhmissä.
Kokoomuslaisista valtuutetuista omatoimisuuden ja -vastuun lisäämistä tuki 68 prosenttia. Vähiten omavastuuta halusivat vasemmistoliittolaiset, 32 prosenttia vastaajista.
Eniten kuntalaiset kannattavat kuitenkin kunnallisverojen korottamista. Tätä mieltä on 44 prosenttia vastaajista. Valtuutetuista tällä kannalla on yli kaksi kolmesta.
Kuntalaiset ja valtuutetut hyväksyvät säästökeinoiksi myös rakentamisen ja muiden investointien karsimisen tai lykkäämisen, kunnan omaisuuden myymisen sekä palveluiden maakuntatasoisen organisoinnin.
Jonkin verran hyväksyntää saavat myös ajatukset luottamushenkilöiden vähentämisestä ja palveluiden ulkoistamisesta.
Palveluiden laatua ei saa laskea
Hampaita kiristellen kuntalaiset hyväksyisivät maksujen korotukset ja kuntaliitokset.
Vähän hyväksyntää saavat myös kunnan lainanotto sekä erilaiset palveluita ja kuntahenkilöstön asemaa heikentävät toimet. Vaille vastakaikua jäi esimerkiksi ehdotus, että henkilöstön palkkoja alennetaan tai työaikoja pidennetään säästöjen aikaansaamiseksi.
Peukalot alaspäin kääntää myös ajatus kunnan henkilöstön vähentämisestä irtisanomalla. Lähes yhtä vieroksuttu on ajatus henkilöstön lomauttamisesta tai lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi.
Torjutuin ajatus kyselyssä oli ajatus kunnan palveluiden laatutason laskemisesta peruspalvelujen turvaamiseksi.
Näpit irti vanhusten hoidosta
Aiempi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä tutkimus kertoi, että 70 prosenttia suomalaisista hyväksyy kunnallisiin palveluihin ja hallintoon kohdistuvat säästöt, jotta kuntien taloudellinen tilanne paranisi.
Kaikkein viimeiseksi suomalaiset säästäisivät vanhustenhoidosta, jos kuntien menoja olisi pakko ryhtyä leikkaamaan. Myös terveyspalveluista ja lasten päivähoidosta pidettäisiin kiinni tiukemmin kuin esimerkiksi koulujen määrärahoista tai toimeentulotuesta.
Myös valtuutetuista kaksi kolmannesta piti tutkimuksessa säästöjä tarpeellisina. Luottamushenkilöiden säästöinto oli mukaan kuitenkin hiipunut aiemmasta.
uutiskirje 
