Vuonna 1839 hirrestä rakennettu empire-tyylinen Väärnin pappila on Lapinlahden vanhimpia rakennuksia. Tänä vuonna pappila on ollut huomion kohteena, koska se oli kirjailija Juhani Ahon syntymä- ja lapsuudenkoti 150 vuotta sitten.
Ihastusta sekä mielipiteiden ja tunteiden kuohuntaa herättäneen 1893 ilmestyneen romaanin Papin rouva tapahtumien paikaksi Väärnin pappilamiljöö sopisi vieläkin hyvin. Väärni-nimi juontuu suojaa ja turvaa merkitsevästä ruotsinkielisestä sanasta värn.
Tietokirjailija Minna Kettunen ja hänen muusikkomiehensä Jarkka Rissanen ottivat kuusi vuotta sitten harteilleen suururakan. Lapinlahtelaisvaikuttaja Tatu Ollikainen oli lukenut jostain aikakauslehdestä erään pariskunnan remontoineen vanhan pappilan, joka oli yleisölle avoin. Lapinlahden kirkon suurremontti 2000-luvun alussa ajoi pappilan kunnostamisen ohi, ja pappila oli todella huonossa kunnossa.
Pappila tuhannella eurolla
Ollikainen soitti pariskunnalle ja ehdotti, jotta nämä ottaisivat hoitaakseen pappilan kunnostamisen.
– Me, kaksi tyhjätaskua taiteilijaa, asuimme pienessä omakotitalossa parin kilometrin päässä pappilasta. Kumpikaan meistä ei osaa rakentaa, eikä meillä ollut rahaa. Seurakunta myi pappilan symbolisella tuhannen euron kauppahinnalla 2005. Muita tarjouksia ei tullut kuin meidän. Otimme hulppean pankkilainan, Kettunen muistelee.
Asiat etenivät kuitenkin odotettua nopeammin. Osakeantiin osallistui 15 yhteisöä ja 134 yksityistä henkilöä, jolla saatiin kokoon yli 100 000 euroa. Kaiken kukkuraksi taitavat puurakentamisen ammattilaiset löytyivät Lapinlahdelta. Alkoi ankara entisöintiurakka.
– Kirvesmiehet sanoivat, että tällaista hirsipappilaa ei enää voisi rakentaa, koska enää ei Suomesta löydy tarpeeksi jykeviä hirsipuita eikä alan ammattimiehiä. Mustasaaren vanhasta pappilasta löysimme yli sata vuotta vanhan kaluston, joka sopii sisustuksen tyyliin. Vanhat peiliovet kunnostettiin, ja niiden kahvat ovat alkuperäiset vuodelta 1839.
Pappilakulttuuri henkitoreissaan
Väärnin pappila oli Juhani Ahon lapsuuden aikaan omavaraistalous. Tilan pinta-ala oli yli 10 hehtaaria, tuulimylly jauhoi. Seurakuntalaiset maksoivat papin palkan luontaistuotteina, lähinnä viljana ja voina. Rahapalkkaa papeille alettiin maksaa vasta 1925.
Väärnin pappilasta muutti viimeinen pappi vuonna 1994. Peruskorjattu pappila on ollut yleisölle avoinna 2,5 vuotta. Siellä on käynyt jo noin 10 000 henkeä.
Kettunen valittele, että pappilakulttuuri on Suomessa miltei kuollut. Yksi syy siihen on verotus.
– Aiemmin papeilla oli velvollisuus asuttaa pappilat. Kun niistä ryhdyttiin perimään käypää vuokraa, pappilat alkoivat tyhjentyä. Pappilat ovat siirtyneet yksityiskodeiksi ja kerhotiloiksi.
Minna Kettusen sukujuuret ovat Juankosken Säyneisissä, Jarkka Rissanen on kotoisin Pielavedeltä. Muun muassa Eero Raittisen bändissä soittava Rissanen muutti Lapinlahdelle Kuopiosta 2000. Kettunen muutti Lapinlahdelle 1995.
Pappilassa pidetään muun muassa konsertteja. Kesä-heinäkuussa esitettiin 19 kertaa Laura Jäntin ohjaama Papin rouva. Pappilan saliin ja kamareihin mahtuu 50 katsojaa. Jokainen esitys oli loppuunmyyty. Esitykset jatkuvat ensi kesänä.
Minna Kettunen on julkaissut muun muassa teokset Halosten taiteilijasuvusta, taiteilija Kalle Halosen kirjeisiin perustuvan elämäkerran, sekä ukkinsa saarnaaja Aku Rädyn elämäkerran. Lisäksi hän on julkaissut Lapinlahden seurakunnan sekä Lapinlahden osuuspankin historiikit.
Juhani Aho oli 3,5-vuotias, kun hänen perheensä muutti Iisalmeen. Aho muistelee Väärnin pappilassa viettämiään lapsuusaikoja mm. lastuissa Pikku-Liisa ja Lallu.
Juha Drufva
uutiskirje 
