Missä Arhinmäki, siellä mellakka. Tämä on kuulemma uusi lentävä lause.
Itse olin Lontoossa, kun lähiöt olivat liekeissä, tosin mellakoita näin vain televisiokuvissa ja lehtien lööpeissä. Kontulassa olin iltapäivälehden mukaan viime lauantaina keskellä mellakkaa, vaikka itse en sitä huomannut.
Lontoon mellakat rajoittuivat hyvin tarkasti tietyille alueille, kaikkein köyhimpiin ja surkeimpiin lähiöihin.
Budjettiriiheen jäi vielä taisteltavaa.
Köyhillä alueilla nuorten kanssa työskennelleiden analyysi mellakoiden syistä oli monisäikeinen. Syyt nousevat syvältä brittiläisestä luokkayhteiskunnasta. Kun asiantuntijoilta kysyttiin, miten nuoret voivat tuhota omaa yhteisöään, oli vastaus mielenkiintoinen. Helposti, sillä he eivät tunne kuuluvansa yhteisöön.
Mellakoinnissa yhdistyi monta asiaa. Ne olivat ainakin osittain kyllästymistä tilanteeseen, jossa ei ole mitään tulevaisuuden näkymiä: ei koulutusta, ei työtä, ei toimeentuloa. Kysymys on yli sukupolvien jatkuvasta syrjäytymisestä yhteiskunnasta.
Mellakointia ei pidä hyväksyä. Ei ole mitään perustetta ryöstää yksittäisten yrittäjien kauppoja tai polttaa ihmisten koteja. Mellakoinnissa ei ollut myöskään mitään poliittista tai yhteiskunnallista agendaa.
Poliittisempia massaliikkeitä on nähty sen sijaan Kreikassa ja esimerkiksi Espanjassa, jossa puolet nuorista on työttöminä. Nuorisotyöttömyys on Euroopan laajuinen ongelma. Pohjois-Afrikassa työttömyyteen kyllästynyt nuoriso lähti kaduille ja kaatoi yksinvaltiaat.
Suomessa hallitus puuttuu työttömyyttä synnyttävään laajaan halpatyövoiman käyttöön harmaan talouden vastaisella ohjelmalla. Lisäksi työttömyyden hoitoon ohjataan lisää määrärahoja. Nuorisotyöttömyyteen puututaan vielä erikseen nuorisotakuulla.
Hallitusohjelmassa päätettiin vasemmiston pitkään ajamasta nuorisotakuusta. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan viimeistään kolmessa kuukaudessa työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai muu vastaava paikka.
Tämä on yksi iso ja myös kallis tapa yrittää huolehtia siitä, ettei yksikään nuori syrjäydy yhteiskunnasta. Mutta se hinta kannattaa maksaa, sillä vielä kalliimmaksi tulee nuorten syrjäytyminen.
Budjettiriiheen jäi vielä taisteltavaa. Työllisyysmäärärahoja pitää nostaa, jotta voimme puuttua kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen. Kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii laajoja toimenpiteitä.
Valtionvarainministeriön esitys leikata nuorisotyöstä on myös kohtuuton. Hallituksen kärkitavoite on estää syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Jotta tämä tavoite voidaan toteuttaa, tulemme taistelemaan lisärahoitusta nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön.
Jokainen euro, jonka onnistumme budjettiriihessä taistelemaan työllisyyteen, työpajoihin tai nuorisotyöhön, maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin.
Kirjoittaja on nuorisoasioista vastaava ministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja.
uutiskirje 
