Helsinki yli kaksinkertaistaa ensi vuonna niin sanottua positiivisen diskriminaation määrärahaa mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy opetuslautakunnan tiistain kokouksessaan tekemän esityksen.
Kouluille myönnettävä määräraha on vuodesta 2009 ollut 1,6 miljoonaa euroa. Opetuslautakunta esittää vuoden 2012 talousarvioesityksessään määrärahan nostamista kahdella miljoonalla eurolla.
Määrärahan tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Positiivisen diskriminaation tukea saavat koulut, jotka sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla.
Määrärahan tarpeen arviointiin vaikuttavat muun muassa huoltajien tulotaso, koulutustaso, maahanmuuttajien osuus koulun oppilasmäärässä ja koulun vetovoimaisuus.
Koulut päättävät käytöstä
Koulut voivat käyttää määrärahaa syrjäytymisen ehkäisyyn parhaaksi katsomallaan tavalla.
Helsingin kaupungin vuonna 2008 teettämässä tutkimuksessa on positiivisen diskriminaation raha todennettu oikein kohdistuvaksi – vaikkakin riittämättömäksi – keinoksi tasoittaa koulujen välisiä eroja. Sillä pystytään esimerkiksi pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia.
Tänä vuonna positiivisen diskriminaation määrärahaa on jaettu noin neljäsosalle peruskouluista. Sen korotus mahdollistaa määrärahaa saavien koulujen määrän nostamisen. Opetuslautakunta haluaa nostaa sitä saavien koulujen määrän 45 prosenttiin kaikista peruskouluista. Tämä tarkoittaa noin 15 uuden koulun pääsyä määrärahaa saavien koulujen piiriin.
Lisäksi osa määrärahasta tulisi käyttää alueellisesti tarkoituksena tukea ja kehittää toimintoja, jotka lisäävät hyvinvointia useamman koulun alueella. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi koulujen opetusjärjestelyihin, oppimisympäristöjen kehittämiseen tai oppilashuoltoon. Alueellista toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan koulujen yhteistyönä.
Maahanmuuttajien osuus kasvaa
Opetuslautakunta haluaa, että määrärahan jakamisessa otetaan osaltaan huomioon myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä suomenkielisissä kouluissa on kasvamassa. Vuonna 2012 suomenkielisissä peruskouluissa ennakoidaan olevan 450 oppilasta maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ja suomi toisena kielenä –opetuksessa kaikkiaan 5 700 oppilasta. Ruotsinkielisissä peruskouluissa maahanmuuttajaoppilaita ennakoidaan olevan yhtä paljon kuin nytkin, eli noin 50.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokonaismäärä voitaisiin määrärahan jaossa ottaa huomioon korottamalla jokaisesta maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta koululle maksettavaa oppilaskohtaista ns. reppurahaa 25 eurosta 75 euroon.
Lautakunta esittää, että ensi vuoden kahden miljoonan euron lisämäärärahasta reppurahan korotukseen 0,3 miljoonaa euroa.
uutiskirje 
