Viron laulava vallankumous on hyvä esimerkki siitä, miten inhimillisistä ilmaisumuodoista juuri laulussa piilee merkittävää voimaa runouden ja musiikin kaksoiskielenä.
Jyväskylän yliopistossa tarkastetaan perjantaina 2. syyskuuta Maija Pietikäisen valtio-opin väitöskirja Laulu ja amor mundi, jossa tutkitaan laulua eräänä maailmasta huolehtimisen tapana.
Pietikäisen työn lähtökohtana ovat vallan ja väkivallan ilmiöt, jotka ovat nykyajan globaaleja perusongelmia ja traumatisoivia lähteitä.
Pietikäinen tarkastelee etenkin Hannah Arendtin ja Simone Weilin, kahden merkittävän juutalaisfilosofin, käsityksiä vallasta ja väkivallasta. Hannah Arendt on luonnehtinut väkivaltaa olemukseltaan mykäksi voimaksi, kyvyttömyydeksi ilmaista itseään tilanteeseen sopivalla ja ymmärrettävällä tavalla.
Pietikäinen tuo esiin, kuinka myös klassinen laulutaide on joutunut lähes koko historiansa ajan elämään valtakeskusten luomassa ristipaineessa. Se on aiheutunut erilaisista ideologisista, poliittisista ja taloudellisista valtapyrkimyksistä ja sosiaalisten instituutioiden asettamista vaatimuksista.
Ihminen itse instrumenttina
Laulun voimaa runouden ja musiikin kaksoiskielenä vielä korostaa ihmisen itsensä toimiminen sen instrumenttina.
Ihmisäänen alkuperäinen merkitys vox juontuu Pietikäisen mukaan vocare-verbistä tarkoittaen kutsumista ja vetoamista. Sen pohjalta laulu tulkitaan väitöskirjassa kutsuksi ja vetoomukseksi kohti ihmisten välistä vuorovaikutusta ja maailman rakastamista.
Laulu hahmottuu tutkimuksessa myös poliittisena kysymyksenä, sillä taide edustaa erästä ihmisen maailmasuhdetta ja maailmasta huolehtimisen perusaktiviteettia. Siinä yhteydessä laulua tarkastellaan myös eräänä väkivallan ilmaisukyvyttömyyttä purkavana ekspressiivisenä ja muuntavana aktina.
Esimerkkinä laulun ja maailmasta huolehtimisen ilmenemismuodoista väitöskirjassa tarkastellaan yhteisölliseltä kannalta Viron laulavaa vallankumousta.
Jyväskylän yliopistossa opiskellut Pietikäinen on työskennellyt lastentarhanopettajana, luokanopettajana sekä pitkään laulun- ja musiikinopettajana Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Lisäksi hän on toiminut toiminnanjohtajana ja projektipäällikkönä.
lehti 