Hallitus joutuu keskiviikkona ja torstaina tekemään talousarvioesityksen ensi vuodelle ja vaalikauden loppuvuosille ulottuvan talousarvioiden kehyspäätöksen epävarmoissa oloissa. Kevään ja alkukesän jälkeen talousnäkymät ovat muuttuneet selvästi synkemmiksi kaikkialla maailmassa.
Talousjärjestö OECD julkisti äskettäin heinäkuuta koskevan mittarinsa, jolla se kuukausittain pyrkii ennakoimaan talouskehityksen mahdollisia käännevaiheita eri puolilla maailmaa. OECD:n mukaan indeksikäyrissä käänteet ennakoivat noin puolella vuodella talouden todellisia muutoksia.
Toukokuussa julkistetut maaliskuun luvut viittasivat vielä talouden kasvuvaiheen jatkuvan lähes kaikkialla. Syyskuussa julkistetuissa heinäkuun tiedoissa sen sijaan käyrät olivat kääntyneet laskuun kaikkialla lukuun ottamatta Japania. Sielläkin suhdannekehityksessä on mahdollisesti saavutettu huippukohta.
Tämän jälkeen elokuussa rahoitus- ja osakemarkkinoilla alkoi esiintyä voimakasta levottomuutta osin liittyen joidenkin euromaiden velkakriisiin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin koko rahoitusjärjestelmässä. Tämä pudotti Suomessakin etenkin vientiteollisuuden tulevaisuudenodotuksia entisestään.
Kasvulukuja on leikattu
Suomessa on julkistettu syksyn ensimmäiset talousennusteet ja ne kertovat samanlaisesta kehityksestä. Kaikki ennustajat ovat pudottaneet keväisiä arvioitaan talouden kasvusta sekä tänä että ensi vuonna.
Sampo Pankki arvioi vielä viime maaliskuussa talouden kasvavan ensi vuonna 2,5 prosenttia. Tiistaina julkistetussa ennusteessa arvio on vain 1,2 prosenttia.
Kuten aina suhdannekäänteissä, talousennustajien arviossa on paljon eroja. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi elokuussa ensi vuoden talouskasvun yltävän 2,5 prosenttiin.
Erot johtuvat osin siitä, mihin ajankohtaan vuodenvaihteen ympärillä talouden hidastumisen uskotaan ajoittuvan ja kuinka pitkään sen uskotaan kestävän. Tähän asti on oletettu talouden pysähdysvaiheen jäävän suhteellisen lyhytaikaiseksi, mutta kasvun sen jälkeenkin jäävän totuttua hitaammaksi.
Ylimääräisenä riskinä on se, jos euromaiden velkaongelmat leviävät täysimittaiseksi kriisiksi rahoitusmarkkinoilla.
Valtion talousarvion teon pohjana on käytetty valtiovarainministeriön tuoreinta, elokuussa tehtyä ennustetta, jota ei ole vielä julkistettu. Pääministeri Jyrki Katainen paljasti eduskunnan viimeviikkoisessa talouskeskustelussa, että siinä arvioidaan talouden kasvavan ensi vuonna 1,8 prosenttia.
uutiskirje 
