Maanantai-iltana julkisuudessa levisi tieto, että teknologiateollisuuden työehtosopimusten piiriin kuuluvat palkansaajat työntekijäportaasta ylempiin toimihenkilöihin vaativat yksissä tuumin neljän prosentin palkankorotuksia.
Ulostulo liittyy myös laajempaan kuvioon. Palkansaajalähteiden mukaan hankkeella yritetään ajaa nurkkaan keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun tulppaa eli työnantajien Teknologiateollisuus ry:tä.
– Maanantain avaus lisää mahdollisuutta saada aikaan jonkinlainen keskitetty ratkaisu, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder selostaa akavalaisten motiiveja.
Fjäderin mukaan taka-ajatuksena on ajaa Teknologiateollisuus ry tilanteeseen, jossa se joutuu pakostakin ymmärtämään, mihin keskitettyjä tuloratkaisuja tarvitaan.
– Neljän prosentin palkankorotuksella saadaan aikaan sama ostovoiman kehitys kuin yhden prosenttiyksikön tuloverojen alennuksella, hän toteaa.
EK:n rivit rakoilevat?
Teknologiateollisuus suhtautuu jyrkän kielteisesti mahdollisuuteen, että keskitettyihin tuloratkaisuihin palattaisiin. Päinvastoin se on haikaillut mallia, jossa asteittain luovuttaisiin toimialakohtaisista palkankorotuksista. Sen sijaan niistä sovittaisiin yrityksissä ja työpaikoilla.
Viime vuodet Teknologiateollisuus on käyttänyt Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinakentässä isännän ääntä. Se ei kaikkia työnantajatahoja ole aina miellyttänyt.
Etenkin palvelualoja edustavien työnantajaliittojen suista on kuulunut toiveita, että nykyistä liittokierrosmallia muutetaan.
Lyly varovaisempi
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on akateemista kollegaansa vaitonaisempi hankkeen motiiveista. Hänkin kuitenkin vihjaa, että kyseessä on tietynasteinen painostustoimi, jotta ostovoimaa turvaava kokonaisratkaisu saadaan aikaiseksi.
– Tässä liitot ovat päättäneet yhdessä toimia. Niillä on tarkoitus hakea ostovoimaa turvaavaa ratkaisua, koska keskusjärjestöjen välinen keskustelu (keskitetystä ratkaisusta) ei ole edennyt tarpeeksi ripeästi, Lyly sanoo.
Lylyn mukaan palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole olleet mukana teknologiateollisuuden palkansaajien yhteisessä ulostulossa. Yllätys se ei kuitenkaan ollut.
Onko jotain vielä tapahtumassa keskitetyn ratkaisun aikaansaamiseksi?
– Kyllä meillä on keskusteluyhteys päällä koko ajan. Täytyy muistaa, että meillä on paljon muitakin aloja, joilla päättyy sopimukset lähitulevaisuudessa, Lyly sanoo.
Kuva: UP/Aleksi Vienonen
uutiskirje 
