Ammattikorkeakoulujen (amk) perustamista myös kasvukeskusten ulkopuolelle perusteltiin 1990-luvulla sillä, että niin kutsuttu aivovuoto etelään, lähinnä Helsinkiin, tyrehtyisi.
Aivovuodolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa lahjakkaimmat nuoret lähtevät maakunnista kohti etelää työn ja paremman toimeentulon toivossa.
Palkansaajien tutkimuslaitos PT on tutkinut, miten amk-uudistus vaikutti muuttoliikkeeseen. Tulos on yllättävä: maakuntiin perustetut ammattikorkeakoulut ja pikkukaupunkeihin sijoitetut sivutoimipisteet eivät hidasta aivovuotoa. Päinvastoin: maakuntien nuorten koulutustason nousu kiihdyttää muuttoliikettä etelän kasvukeskuksiin.
– Korkeammin koulutetut ovat aina innokkaampia muuttamaan työn perässä kuin vähemmän koulutetut. Jos nuori on investoinut neljä vuotta koulutukseen eli tyytynyt tuona aikana palkansaajia huomattavasti heikompaan elintasoon, hän on valmistumisen jälkeen hyvin innokas hakemaan töitä ja hyvää palkkaa sieltä, missä sitä on tarjolla, PT:n tutkija Petri Böckerman sanoo.
Amk-koulutus ei tuonut yriyksiä
Böckerman huomauttaa, että tässä suhteessa amk-uudistus on epäonnistunut tavoitteessaan. Ammattikorkeakoulut eivät ole myöskään tuoneet paikkakunnille niin paljon uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja, jotta nuoret voisivat jäädä opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähialueille. Vaikka aluepolitiikan linjaajat niin toivovat, työpaikat eivät synnykään koulutuksen ympärille. Ainakaan näin ei tapahdu suuressa mittakaavassa.
Virran kannattaisi mennä toisin päin: koulutuksen tulisi keskittyä niille alueille ja niille toimialoille, joilla työpaikkoja on.
Tutkimus on tehty vertailemalla muuttotilastoja. Siinä on pystytty mittaamaan, millaista muuttoliike alueella on ollut ennen ja jälkeen ammattikorkeakoulun perustamisen.
Nousiko palkkatasot?
Amk-uudistusta on tutkittu suhteellisen paljon. Tutkimuksissa on selvinnyt muun muassa, että amk-tutkinnon suorittaneiden palkkataso on huomattavasti parempi, kuin mitä se olisi ollut, jos käytössä olisivat vanhanmalliset opistotason tutkinnot ja koulutusohjelmat.
PT:n tuoreessa tutkimuksessa tämä havainto kuitenkin kyseenalaistetaan, koska palkkatason nousu saattaakin johtua muuttoherkkyyden noususta. Jos nuori aikuinen on muita valmiimpi muuttamaan pitkäkin matkoja työn perässä, hänen palkkakehityksensä on tyypillisesti parempi kuin niiden, jotka hakevat töitä kotipaikkakunnaltaan.
– Amk-uudistuksen positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja ansiotasoon saattavat sittenkin johtua pääosin muuttohalukkuuden kasvusta, Böckerman sanoo.
Koulutuspaikat kasvukeskuksiin
Hallitus on käynnistämässä mittavaa ammattikorkeakoulu-uudistusta. Oppositiopuolueet ovat kritisoineet uudistusta etenkin siitä, että suhteessa suurimmat aloituspaikkojen leikkaukset kohdistetaan kasvukeskusten ulkopuolella sijaitseviin oppilaitoksiin.
Tulilinjalle ovat joutumassa etenkin ammattikorkeakoulujen sivutoimipisteet, mutta myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu joutunee uudistuksen myötä lopettamaan itsenäisenä oppilaitoksena ja yhdistymään Oulun ammattikorkeakouluun.
Oppositiopuolueet, lähinnä keskusta, on vastustanut hanketta, koska sen mielestä ammattikorkeakoulut ovat tehneet järkevää aluepolitiikkaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan kritiikille ei kuitenkaan ole juuri sijaa. Ammattikorkeakoulut eivät jarruta nuorten valumista etelän kasvukeskuksiin.