Tämän viikon perjantaina sohjoisessa Suomessa on luvassa melkoinen musiikkitapaus, kun maailman parhaaksi instrumentiksi markkeerattu Wienin filharmonikot kajauttaa Sibeliuksen kolme sinfoniaa Helsingin Musiikkitalossa.
Otto Nicolain 1842 hovioopperan soittajista kokoama orkesteri on eittämättä eurooppalaisen kulttuurin peruspilari. Tavattoman kaunis- ja puhdassointinen orkesteri onkin monien mielestä maailman paras.
Orkesteri on saavuttanut suurenkin yleisön suosion kautta maailman kiertueillaan, levytyksillään ja erityisesti traditionaalisilla uudenvuoden Strauss-konserteillaan.
Miehinen salaseura?
Wienin filharmonikkojen historia on pitkä. Lähes täydelliseen sointiin yltävä, myyttinen, valkoisten miesten huippuorkesteri virittää musiikillisen huumansa lisäksi myös paljon kysymyksiä sovinismista, rasismista, seksismistä ja umpikonservatiivisuudestaan.
Mikä ihmeen miehinen salaseura sellainen orkesteri on, joka huoli ensimmäisen naissoittajan pulttiinsa vasta 1997? Tuolloin harpisti Anna Lelkesille myönnettiin orkesterin jäsenyys. Televisioiduissa uudenvuoden konserteissa hänet komennettiin verhojen taakse soittamaan. Vain kädet saivat näkyä, vaikka orkesterin viulistin mielestä harppua voivat soittaa naisetkin
Sukupuolinen syrjiminen on herättänyt kitkerää huomiota ja koonnut mielenosoituksia konserttisalien liepeille.Avustusten tyrehtymisen pelossa orkesterin ovet ovat pikku hiljaa kuitenkin avautuneet naisillekin.
Natsismin tahra
Orkesterin historia on synkkä myös rasistisuudessaan, natsismin tahra ei ole vieläkään vaalennut. Ideologia nojaa eurooppalaisen kulttuurin ja syntyperään ja ylivoimaisuuteen. Ihmetystä herättää käsitys, että vain eurooppalaiset, valkoiset miehet yltäisivät muusikontaidoillaan saavuttamaan orkesterin ylivertaisen huumaavan, perinteikkään wieniläissoinnin.
Orkesterin entinen puheenjohtaja Otto Strasser kirjoittaa muistelmissaan yli 30 vuoden takaa: ”Koesoittoja ei pitäisi tehdä niin, että soittaja on sermin takana raadilta näkymättömissä. Kun sermit otettiin käyttöön, sattui niinkin groteski tilanne, että koesoiton voittaja paljastui japanilaiseksi! Ei häntä kuitenkaan palkattu, sillä hänen kasvonsa eivät sopineet uudenvuodenkonsertin Pizzicato -polkan soittoon.”.
Juutalaisvainojen aikaan orkesterin puheenjohtaja oli SS-luutnantti. Orkesteri soitti kuin viimeistä päivää esiintyen auliisti natsien propagandatilaisuuksissa natsisymbolit asuissaan. Orkesterin juutalaiset muusikot olivat joutuneet joko pakenemaan tai keskitysleireille. Kuusi heistä kuoli leireillä.
Romanttisen soinnin mestari Wilhelm Furtwängler luotsasi soittajistoa sodan aikana ja sai niskaansa syytteet natsisympatioista. Hän ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa NSDAP:n jäsen, eikä myötäillyt heidän edustajiaan.
Orkesterinkin traumatisoiman sodan jälkeen kapellimestarikorokkeelle nousivat legendaarinen Herbert von Karajan, Clemens Krauss, Willem Mengelberg, Lorin Maazel, joka opetti orkesteria soittamaan Sibeliuksen musiikkia, ja Zubin Mehta.
Klassinen linja
Ohjelmistossaan orkesteri luottaa konservatiiviseen klassiseen linjaan. Wieniläiset viis veisaavat uusien yleisöjen löytämisestä tai uudemman musiikin esittämisestä. Eliitti kyllä löytää tiensä upeisiin, suosittuihin konsertteihin. Kausikortteja tosin voi joutua odottamaan kymmenkunta vuottakin, sillä paikat periytyvät wieniläisissä suvuissa, mutta maailmankiertueilla farkkukansakin voi surutta tulla kuulolle.
Wienin filharmonikoissa soittamisen täytyy olla kiehtovaa, täydellisyyteen pyrkivää ja tavattoman vaativaa työtä.
Muusikot soittavat Wienin valtionoopperassa noin 200 iltana vuodessa, filharmonian konsertteja on satakunta vuodessa. Ulkomaan kiertueilla hupenee 70 päivää vuodesta. Myös Salzburgin musiikkijuhlat liittyvät heidän hengästyttävään työmääräänsä.
Nykyään Wienin filharmonikot on loistava brändi ja erittäin hyvin toimeentuleva liikeyritys, jonka kaikista asioista orkesterin soittajat päättävät.
Orkesterin Suomen vierailu osana miljoonavetoista Nordic Concerts kiertuetta mahdollistui Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.
Sisältääpä orkesterin historia ja nykyisyys kuinka arkaluontoisia seikkoja tahansa, yksi asia on kiistaton. Wienin Filharmonikot soittaa ylivertaisen hyvin, herkästi ja kauniisti ja absoluuttisen virheettömästi. Tämän ranskalaisen Lorin Maazelin johtaman orkesterin Helsingin konsertti, jossa esitetään Sibeliuksen kolme sinfoniaa tarjoillaan koko kansalle Yleisradion välityksellä.
Sibeliuksen seitsemännen, viidennen ja ensimmäisen sinfonian tulkinnat tarjoavat Musiikkitalossa taatusti suurta ja ylevää musiikinjuhlaa
Wienin filharmonikkojen konsertin Helsingin Musiikkitalossa pe klo 19 johtaa Lorin Maazelin sairastuttua ylikapellimestari Sakari Oramo. Konsertti on loppuunmyyty, mutta Yle Radio 1 lähettää sen ja Yle.fi/klassinen kuvaa konsertin, joka on myöhemmin nähtävissä myös Yle Areenassa.
uutiskirje 