– Pyrimme luomaan tunnelman ja tilan, jossa ihminen uppoutuu toisenlaiseen maailmaan ja alkaa samalla miettiä mihin on joutunut.
Sampsa Piiran kertoma tavoite toki toteutuu Tiedekeskus Heurekassa maanantaina avatussa Klima X -näyttelyssä.
Keskelle tiedekeskusta rakennettu 400 neliömetrin laajuinen vesiallas luo jo itsessään tunnelman toiseen olotilaan siirtymisestä. Altaan vedellä kuvataan ilmaston lämpenemisen tuloksena kohoavaa merenpintaa. Keskellä allasta on Puuruvedeltä tuotu luonnonjääkuutio. Se sulaa hiljalleen, kuten maapallon jäätikötkin.
Altaassa lainehtii 40 000 litraa vettä ja kävijät kahlaavat saappaat jalassa tietopisteisiin tutustuen.
Muutos on vääjäämätön
Omakohtainen kokemus on keino, joka on tiedekeskus Heurekassa otettu käyttöön, kun aiheena on ilmastonmuutos ja se miten ihmisen toiminta siihen vaikuttaa.
Klima X -näyttelyn laatijat lähtevät siitä, että ilmastonmuutos on vääjäämätön asia. Sitä tapahtuu ihmisen toiminnan vuoksi. Ihmisen toiminnalla sitä voidaan kuitenkin hillitä.
– Joudumme sopeutumaan maapallon lämpenemiseen ja sen seurauksiin. Pysäyttämällä maapallon keskilämpötilan nousu noin kahteen asteeseen voimme välttää kaikkein vakavimmat seuraukset, sanoo Piira.
Tärkein keino hillitä ilmastonmuutosta on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sekä vaalia hiiltä sitovia nieluja, kuten metsiä. Metsien arvioidaan varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.
Ääri-ilmiöt lisääntyvät
– Päästöjen pienentämisessä oleellista on energian säästäminen, sen tehokas hyödyntäminen sekä sen tuottaminen uusiutuvin ja päästöttömin menetelmin, sanoo Heurekan kanssa yhteistyössä näyttelyä suunnitellut WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.
Aktiivisuus ilmastoasiassa on Suomessa paikallaan, koska päästöt ovat täällä maailman korkeimpia – vaikka ne ovatkin vain noin tuhannesosa koko maailman päästöistä.
Suomea kohtaavat ilmastohaasteet ovat tulevaisuudessa monenlaisia. Ääri-ilmiöitä synnyttävät niin lisääntyvät sateet ja tulvat kuin helle ja kuivuuskin. Entistä voimakkaampiin myrskyihinkin joudutaan täällä varautumaan.
Päästöjen vähentäminen edellyttää vastuullisia poliittisia ratkaisuja ja uusia teknologioita, joilla edistetään kestäviä energiaratkaisuja ja väestöpolitiikkaa. Mutta tarvitaan myös puuttumista väestön ilmastolle haitallisiin elintapoihin, ihmisen toiminnan jättämään hiilijalanjälkeen.
Ruotsi on edellä
– Suomalaisen hiilijalanjälki on kaksi kertaa suurempi kuin ruotsalaisen ja kymmenen kertaa suurempi kuin intialaisen. Toisaalta yhdysvaltaisen hiilijalanjälki on kaksi kertaa suomalaista suurempi, kertoo WWF:n Kangas.
Ruotsin etevämmyyteen Kangas löytää useita syitä, kuten tiiviimmän asumisen, väestön asumisen etelämpänä kuin Suomessa, edistyksellisemmän liikennepolitiikan ja kunnianhimoisemman ympäristöpolitiikan.
Yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa noin 300 000 muovipussin päästöjä. Suomalaisen hiilijalanjälki on 10 CO2-ekv. tonnia vuodessa. Sen muodostumisesta jakautuu asumiseen 30, ruokaan 18 ja liikenteeseen 20 prosenttia.
Klima X –näyttelyssä kerrotaan mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitkä ovat teot, joilla sitä tehokkaimmin voidaan pienentää. Tällaisia tekoja ovat muun muassa ruokajätteen vähentäminen, julkisen liikenteen suosiminen ja asumisen energiakulutuksen pienentäminen.
Näyttely Klima X 27.1.2013 saakka Heurekassa Tikkurilassa.
uutiskirje 
