Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtajan Hannu Rautiaisen mukaan AKT:n viestintäpäällikön Hilkka Ahteen erottamisjupakassa on piirteitä, jotka eivät kerro hyvästä työnantajapolitiikasta.
Rautiainen korostaa, että asiaa voidaan arvioida vain julkisuuden tietojen pohjalta.
– On syntynyt kuva, että asianomaista ei liene kuultu ennen erottamista. Se vaikuttaa oudolta lakipykäliin nähden.
Rautiainen huomauttaa, että kuulemisessa tulisi voida käyttää apuna myös asiantuntijaa.
– Kokeneen juristin näkökulmasta syntyy kuva, että tässä on väheksytty muotoseikkoja. Ne eivät ole väheksyttäviä asioita, sillä kyse on siitä, miten asioita hoidetaan.
Rautiainen korostaa, että irtisanomisprosessiin kuuluu olennaisesti irtisanottavan mahdollisuus puolustautua, oikoa käsityksiä ja tehdä kysymyksiä.
Rautiaisen mukaan irtisanomiseen liittyviä henkilöön käypiä syitä ei pidäkään kommunikoida julkisuuteen yksityiskohtaisesti.
– Syntyy kuitenkin vaikutelma, että syitä ole kommunikoitu myöskään irtisanotulle itselleen tapahtuman jälkeen.
Ahteen irtisanomisperusteena käytetty luottamuspula on Rautiaisen mukaan niin yleinen syyperuste, että se edellyttää lisätietoa syistä.
Laiton irtisanominen maksaa
Lainsäädäntö liikkuu irtisanomisperusteissa varsin yleisellä tasolla.
– Tässä on kyseessä henkilökohtainen syy ja sen täytyy olla, kuten laki sanoo, painava. Arkikielellä se tarkoittaa merkittävää laiminlyöntiä tai aktiivista tekemistä, joka ei sovi työsopimuksen velvoitteisiin.
Julkisuuden perusteella ei Rautiaisen mukaan voi sanoa mitään perusteen painavuudesta.
Merkitsevää on Rautiaisen mukaan myös, onko irtisanomiseen johtaneesta asiasta annettu aiemmin huomautuksia tai varoituksia.
– Eli onko ollut mahdollisuus korjata tilanne. Yleensä lähdetään siitä, että mitä vakavampi syy on, sitä vähemmän edellytetään varoituksia.
– Yleensä kai pitäisi asioista huomauttaa ja antaa asianomaiselle mahdollisuus korjata tilanne.
Rautiaisen mukaan lopputulema on, että Ahteen työsuhde päättyy jos työnantaja niin haluaa.
– Työnantaja voi tehdä myös laittoman irtisanomisen. Se kylläkin maksaa riippuen teon vakavuusasteesta.
Enimmillään laittomasta irtisanomisesta työnantaja joutuu maksamaan 24 kuukauden palkan.
SAK:n juristi: kyse kokonaisarviosta
SAK:n päälakimies Timo Koskinen pitää AKT:n tapausta paitsi hankalana myös valitettavana. Kyse on SAK:n jäsenliitosta.
Tapauksessa on Koskisen mukaan kyse siitä, onko irtisanomisperustetta olemassa. Sen suhteen kyse on kokonaisharkinnasta.
Myös Koskinen pitää outona, ettei Ahdetta ole julkisuuden tietojen mukaan kuultu asiassa.
– Irtisanomisen perusteista tulisi aina kuulla työntekijää ennen lopullista päätöstä. Ja työntekijällä tulisi olla mahdollisuus tukeutua halutessaan tilanteessa henkilöstöedustajan apuun.
Koskinen pitää arveluttavana, että irtisanominen tapahtui työpaikkakiusaamiseen liittyvä poliisitutkinta ollessa kesken. Siitäkin huolimatta, että irtisanomisen ja kiusaamistutkinnan välinen yhteys on kiistetty.
– Vaikka näitä käsitelläänkin eri asioina, ei voi pitää asianmukaisena, että kesken selvitysten ryhdytään irtisanomiseen. Ainakaan tällainen ei ole hyvää työnantajapolitiikkaa.
Koskisen mukaan irtisanomisperusteella ja sen toteuttamisella tulee olla jokin ajallinen yhteys.
– On jokin reagointiaika, jonka puitteissa toimenpiteisiin on syytä ryhtyä, jotta perusteet ovat voimassa, Koskinen sanoo.
uutiskirje 