Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas haluaisi olla Kreikan suhteen toiveikas, mutta skeptisyys on vallannut hänet. Kun häneltä kysyy realistista arvioita Kreikan tulevaisuudesta euromaana, hän vastaa ironisesti:
– Se on fifty–sixty. Irtoaminenkin on mahdollista.
Ilmakunnas vertaa Kreikkaa 1990-luvun lama-Suomeen ja sanoo, ettei Kreikan ay-liikkeestä ja koko vasemmistosta löydy Suomen kaltaista konsensusta maan talouden korjaamiseksi.
Vaalitulos viittaa siihen, että ollaan lähellä valtiontalouden konkurssia.
– Ay-liike on hajaantunut. Militantit ainekset pitävät sopuilijoina konsensushengen etsijöitä.
– Työttömyys on vielä jakanut ay-väen sisäpiiriin ja ulkopiiriin. Nuoriso on lohduttomassa tilassa. Se tukeutuu helposti ääriaineksiin.
Ilmakunnas vieraili viime vuonna Kreikassa kansainvälisessä palkansaajajärjestöjen konferenssissa. Siellä oli jo silloin kiristynyt tunnelma.
– Siellä oli kylttejä, joissa vaadittiin eurobyrokraatteja kotiin. Ne tarkoittivat muita eurooppalaisia palkansaajajärjestöjä.
Ilmakunnas toivoo, että Kreikka-pakettien valtiastroikka – Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF – höllentäisivät talouskuria, mikä antaisi laajemminkin EU:ssa mahdollisuuden taloudelliseen kasvuun.
”Kreikka umpikujassa euron jäsenenä”
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo sanoo, että Kreikka ei nyt selviä ilman ulkopuolista rahallista apua.
Jos troikka ja EU-maat vääntävät rahahanat kiinni, Kreikka joutuu Sauramon mukaan pian selvitystilaan.
Sauramon mukaan viimeinenkään tukipaketti ei muodosta mitään pidemmän aikavälin ratkaisua vaan antaa vain pienen hengähdystauon.
– Kreikka on taloudellisessa umpikujassa euron jäsenenä. Tähän liittyy se, että muut euromaat eivät ole valmiita rahoittamaan Kreikkaa niin paljon kuin olisi tarpeen.
– Jos eurooppalaista yhteisvastuuta ei synny, niin Kreikan täytyy tavalla tai toisella irtautua eurojärjestelmästä ja perustaa oma valuutta, joka devalvoituisi voimakkaasti. Jos maa menee konkurssiin, niin ei siinä ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Sauramo sanoo sitäkin tietä tuskaiseksi. Devalvaation tukemaa kasvua on saatava aikaan. Jaloilleen nouseminen kestää vähintään kymmenen vuotta.
Eurosta irti pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa. Sauramo tietää, että viimeiseen tukipakettiin lisättiin yksityiskohtia, jotka tekevät eurosta irrottautumisen entistä vaikeammaksi.
Konkurssikypsä Kreikka
Kreikan talouden romahdus on lähellä, koska maan tukipakettien takuupuolueet hävisivät parlamenttivaalit. Näin arvioi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen:
– Vaalitulos viittaa siihen, että ollaan lähellä valtiontalouden konkurssia.
Vaalien suurin voittaja vasemmistoliitto Syriza on vaatinut Kreikan tukipakettien avaamista ja ehtojen uudelleen neuvottelemista.
Vartiainen ei usko, että luotonantajat suostuvat pakettien avaamiseen. Jos rahoitusehdoista sanoudutaan Kreikassa irti, se tarkoittaa Vartiaisen mukaan tylysti pankkilainojen loppua.
– Ei luotonantajien kärsivällisyys ikuisesti riitä. Euroopan poliittiset asetelmat ovat sellaiset, ettei ole enää heittää lisää rahaa Kreikkaan.
Vartiainen maalaa kaoottista kuvaa konkurssista, jossa pankit romahtavat eikä kansa saa rahaa edes pankkiautomaateista.
– Valtiontalouden konkurssi saattaa olla pahaa katseltavaa. Mikään maa ei voi ikuisesti elää velaksi.
Vartiainen arvioi, että Kreikka voi mennä konkurssiin, mutta pysyä silti eurossa. Se tarkoittaisi muiden eurooppalaisten pankkilaitosten tuloa Kreikkaan.
uutiskirje 
