Lakkoasetus EU:ssa uuteen valmisteluun: Komissiolle ”keltainen kortti” kansallisilta parlamenteilta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

EU-komission esitys lakkoasetukseksi on tyssännyt kansallisten parlamenttien vastustukseen. Runsas kolmasosa EU-maiden parlamenteista katsoi, että komission säädösesitys rikkoo ns. toissijaisuusperiaatetta.

Esityksen vastustajiin kuuluu myös Suomen eduskunta, joka katsoo esityksen voivan toteutuessaan laajentaa EU:n toimivaltaa myös kansallisiin työtaisteluihin.

Toissijaisuusperiaate liittyy toimivaltarajoihin EU:n säädösvaltuuksien ja kansallisen päätösvallan välillä. Komission esitys, Monti II -asetus, koskee perusoikeuksiin kuuluvan työtaisteluoikeuden suhdetta sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen.

Komission säädöshanke saa ns. keltaisen kortin, kun vähintään yksi kolmasosa jäsenmaiden parlamenteista vastustaa esitystä toissijaisuusperiaatteeseen vedoten.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun jäsenmaat pysäyttävät säädöshankkeen etenemisen Lissabonin sopimukseen perustuvalla keltaisella kortilla.

Komissio joutuu nyt ottamaan esityksensä uuteen tarkasteluun. Vaihtoehtoja on kolme. Komissio joutuu perustelemaan, miksi se pitää esityksensä voimassa, miksi muuttaa sitä tai miksi se peruuttaa sen.

Perusoikeus vastaan markkinavapaus

Euroopan komissio antoi maaliskuussa ehdotuksen asetukseksi (Monti II -asetus) työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisvapauteen.

Suomen eduskunta katsoi hallituksen kantaa myötäillen, että EU-komission asetus on esitetyssä muodossaan toissijaisuusperiaatteen vastainen.

Komissio pitää tarpeellisena selkeyttää säädöksellä yleisiä periaatteita ja EU-tasolla sovellettavia sääntöjä koskien perusoikeuksiin kuuluvaa työtaisteluoikeutta ja unionin perussopimuksiin kirjattuja markkinavapauksia.

Komissio pyrkii ”varmistamaan asianmukaisen tasapainon” ammattiliittojen työtaisteluoikeuden ja taloudellisten vapauksien välillä.

Komissio haluaa säädöksellä torjua kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia ”yksipuolisia ratkaisuja” siitä, ”missä laajuudessa ammattiliitot voivat puolustaa ja suojella työntekijöitä rajat ylittävissä tilanteissa”.

Suomen eduskunta tyrmää esityksen

Suomen eduskunnan mielestä säädösesitys ei selkiytä tilannetta komission väittämällä tavalla. Lisäksi siinä ei huomioida uusien säännösten suhdetta YK:n, ILOn ja Euroopan neuvoston yhdistymisvapautta ja lakko-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Eduskunnan päätöksen pohjana olleen suuren valiokunnan mietinnön mukaan asetusehdotus saattaa merkitä käytännössä työntekijöiden perusoikeuksien selkeää rajoittamista.

Valiokunnan mukaan rajat ylittävä EU-tason tilanne on esityksessä tulkinnanvarainen. Ehdotus saattaisi valiokunnan mukaan laajentaa EU:n toimivaltaa myös kansallisiin työtaistelutoimiin.

Samaan suuntaa voi valiokunnan mukaan vaikuttaa myös velvoite ilmoittaa komissiolle jäsenvaltioissa esiintyvistä työtaistelu-uhkista.

Lisäksi valiokunnan mietinnössä varoitetaan komission esityksen voivan toteutuessaan vaarantaa kansallisten, hyvin toimivien työriitojen ratkaisujärjestelmien toimivuuden.