Vasemmistoliiton ministeri Merja Kyllönen toteaa puolueensa lähtevän siitä, että Suomen tulee olla mukana Espanjan tukipaketissa.
Euroalueen valtiovarainministerit sopivat lauantaina, että Espanjaa tuetaan, kun se tällä viikolla pyytää apua pankkisektorinsa pelastamiseen. Espanjan ajautumista pyytämään tukea on ennusteltu siitä lähtien, kun Kreikan talous romahti.
– Tavoitteena on se, että Espanja selviytyy näillä tukitoimilla ja omin voimin eteenpäin eikä käy kuten Kreikan kanssa, että apua annettiin liian myöhään, Kyllönen sanoi maanantaina Kansan Uutisille.
Tässä ei olla tekemässä hyväntekeväisyyttä.
Espanjan kohdalla on puhuttu 20 – 100 miljardin euron tuesta. Summasta Suomen osuus olisi noin kaksi prosenttia. Kyllönen arvioi, että 100 miljardia on lähempänä totuutta kuin 20 miljardia.
– Tässä vaiheessa ei ole noussut keskusteluun seikkoja, jotka puoltaisivat ajatusta, että löisimme hanskat tiskiin, Kyllönen sanoo.
– Meidän tehtävä hallituksessa on pitää kiinni yhteisistä pelisäännöistä sen suhteen, että pankeille ei anneta helppoa rahaa ja että siivotaan järjestelmästä ongelmat pois, jotteivät ongelmat uusiudu kerta toisensa jälkeen.
Helppo sanoa, kun ei kanna vastuuta
Kyllönen korostaa, että tukeminen on pienempi paha kuin olla tukematta ja antaa Espanjan kaatua.
– Tässä ei olla tekemässä hyväntekeväisyyttä, ei auteta ilman, että olisi velvollisuus hoitaa velvoitteet. Päin vastoin.
Suomessa oppositio on yksiselitteisesti ollut Espanjan tukemista vastaan.
– Niin on helppo sanoa, kun ei tarvitse kantaa vastuuta, Kyllönen toteaa.
– Mutta kun tietää valtioiden tilanteen ja kuinka sidoksissa olemme kuvioon, voi todeta, että vuoden 2008 taantuma varmasti eskaloituisi kaksinkertaisena, jos Espanjan kokoinen talous kaatuisi.
– Minusta meillä ei ole varaa siihen. Meillä on jo nyt olemassa työttömyys eikä kukaan pystyisi sanomaan, mihin potenssiin se nousisi. Voisihan sitä jäädä odottelemaan konkurssia, mutta kai suomalainenkin teollisuus haluaa, että tavara kävisi kaupaksi maailmalla.
Ei anneta löysää rahaa
Vasemmistoliiton ehto Espanjalle annettavalle avulle on vastikkeellisuus.
– Vahva vastikkeellisuus on Suomen ja koko hallituksen ehto, Kyllönen sanoo.
– Mitään löysää rahaa ei anneta pankeille. Asetetaan selkeät ehdot ja pelisäännöt siitä, miten pankkeja tulee jatkossa hoitaa ja miten toimia elinkelvottomien pankkien kanssa.
Vakuuksia ei kuitenkaan tarvita, jos tukipaketti annetaan vielä valmisteilla olevan EVM:n eli Euroopan vakausmekanismin kautta, koska siinä mukana olevat maat ovat ensisijaisen velkojan asemassa. Jos taas heinäkuussa aloittavaksi kaavailtu EVM ei ehdi syntyä, joudutaan käyttämään ERVV:ia eli väliaikaista rahoitusmekanismia. Tuolloin vakuuksia tai takuita tarvitaan.
– Mutta väliaikaisen mekanismin osalta meillä on yhä olemassa hallitusohjelmakirjaus, että Suomi on mukana vain, jos saa riittävät vakuudet osallistumiselleen, Kyllönen sanoo.
– Iso kysymys onkin se, ehtiikö vakituinen mekanismi astua voimaan.
Espanjan tahto eri kuin Kreikan tahto
Kyllönen korostaa, että Espanjan talous on kolminkertainen verrattuna aiempien tuettujen euromaiden talouksiin.
– On itsepetosta heittää hanskat naulaan ja antaa tapahtua, mitä tapahtuu. Espanjan kohdalla olisi suurempi riski, että kriisi pyörisi eteenpäin muihin maihin, hän sanoo.
Kyllönen muistuttaa siitä, että Espanja on jo toteuttanut rankkoja sopeuttamistoimia ja sitoutunut samaan jatkossakin, vaikka pankkisektorin kohentaminen tai lainamarkkinoille palaaminen ei onnistunut
– Tahto, joka välittyy Espanjasta ja sen poliittisesta koneistosta, on erilainen kuin Kreikassa. Espanjasta tulee selkeää viestiä, jonka mukaan maassa halutaan tehdä töitä, jotta voidaan pitää päätösvalta siellä ja hoitaa omat asiat. Näkisin tilanteen valoisampana Kreikkaan verrattuna.
lehti 