Suomen teillä, varsinkin Itä-Suomessa rekkaa ajaa moni venäläinen kuljettaja. Usein paljastuu, etteivät heidän työehtonsa ole kunnossa silloinkaan, kun työnantaja on suomalainen yritys. Työsuojeluviranomaisten tarkistuksista tie käy käräjille ja ongelmat on tiedostettu myös kuljetusalan ammattiliitto AKT:ssa.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi hiljattain tohmajärveläisen yrittäjän kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, työaikasuojelurikoksesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta 1 750 euron sakkoihin. Samalla yrittäjä ja yritys tuomittiin maksamaan 20 000 euroa rikoksen tuomaa hyötyä valtiolle.
Puutavara-alan yrityksen palveluksessa oli reilun kolmen vuoden ajan kaksi venäläistä kuljettajaa, joita syyttäjän mukaan syrjittiin venäläisyyden vuoksi.
Miehille oli maksettu alipalkkaa yhteensä vähintään 100 000 euroa. Ajopiirturien käyttö oli virheellistä ja työaikojen kirjaukset retuperällä.
Kielitaidottomat eivät tienneet oikeuksistaan
Lähes kielitaidottomat kuljettajat eivät tunteneet suomalaista työlainsäädäntöä eivätkä tienneet oikeuksiaan. Kuljettajat olivat olleet riippuvaisessa asemassa suomalaisyrittäjästä, joka oli huolehtinut heidän työ- ja oleskeluluvista viranomaisiin.
Venäläismiehet eivät saaneet oikeudessa korvauksia, koska olivat tehneet AKT:n avulla sopuratkaisun syksyllä 2010. Yritys maksoi tuolloin kummallekin 13 000 euroa takautuvia palkkoja, yhteensä 26 000 euroa. Syyttäjän vaatimus rikoshyödystä oli 74 000 euroa, eli arvioitu alipalkkaus vähennettynä sopuratkaisun summalla.
Sopuratkaisua palkkojen osalta perusteltiin sillä, että on hyvä saada edes jotain, kun oikeusprosessin venyessä ei ole varmuutta onko myöhemmin maksajaa edes olemassa. Perustelu on suurin piirtein sama kuin venäläisten suostuminen 15–18 tunnin työpäiviin ilman yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja tai erillislisiä. Miesten mukaan suomalaisyrittäjän maksama pienikin palkka on enemmän kuin Venäjällä saatava, eikä siellä alan töitäkään ole ollut viime vuosina.
Oikeus vähensi rikoshyödyn syyttäjän vaatimasta juuri yrityksen heikentyneen taloudellisen tilan vuoksi.
Käräjäprosessi käynnistyi työsuojeluviranomaisten ulkomaisen työvoiman käyttöä koskeneesta jo kesällä 2008 tehdystä tarkastuksesta. Kun yrittäjä laiminlöi saamansa ohjeet eikä korjannut havaittuja epäkohtia, tie vei käräjätupaan. Prosessin aikana kuljettajat liittyivät AKT:n jäseniksi ja saivat tietoa oikeuksistaan.
uutiskirje 
