Miksi vieraslajit pitäisi hävittää luonnosta?

Viikon kysymys

Suomen tavoitteena on ehkäistä vieraiden kasvilajien aiheuttamia haittoja ja riskejä kotimaiselle luonnolle, päätettiin huhtikuussa valmistuneessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajiksi kutsutaan luontoon levinnyttä tulokaslajia, joka ei olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään.

Mitkä ovat pahimmat suomalaiseen luontoon levinneet vieraskasvit, Suomen Luonnonsuojeluliiton biologi Markus Seppälä?

– Ykkösenä tulevat jättiputkilajit, jotka aiheuttavat myös terveysongelmia.

Mitä terveyshaittoja jättiputkista voi olla?

– Jättiputkien kasvinesteessä on yhdisteitä, jotka reagoivat ultraviolettivaloon. Kasvit sitovat uv-valoa niin paljon, että ne kuumentavat ihon pintakerrosta.

– Jos jättiputkea lähtee omalta pihaltaan torjumaan ilman kunnon suojausta ja kasvinestettä pääsee iholle, siitä voi tulla pahimmillaan palovamman tyylisiä vesikelloja.

Mitä muita ikäviä vieraslajeja Suomen luonnossa on?

– Jättipalsami, joka voi kasvaa liki kolmemetriseksi. Se on komean näköinen ja siinä on kauniit kukat. Jättibalsami tykkää kosteista puronvarsista, jossa se valtaa tilan muilta kasveilta. Yksivuotisena sen strategia on tuottaa mahdollisimman paljon siemeniä, että se pärjäisi ensi vuonnakin.

– Kurtturuusu aiheuttaa tällä hetkellä eniten haittaa uhanalaisille hiekka- ja somerikkorannoille.

– Jos kurtturuusu valtaa virkistyskäytössä olevan uimarannan, jopa metrin korkuinen piikkimatto saa muut kuin innokkaimmat uimarit vaihtamaan rantaa.

Mistä vieraslajit ovat Suomeen tulleet?

– Yleensä ihmiset ovat tuoneet puutarhoihin siemeniä tai taimia.

Itämeren vieraslajeista moni on tullut isojen laivojen painolastivesissä, jotka lasketaan täällä satamassa veteen.

Luonnonsuojeluliitto kehottaa hävittämään vieraslajit. Miten ne on paras hävittää?

– Iskulauseemme on: Tunnista, ilmoita ja torju tässä järjestyksessä. Ennen kuin lähtee hävittämään vieraslajeja, kannattaa kartoittaa, kuinka paljon niitä on. Samalla oppii tunnistamaan vieraslajit kotimaisesta lajistosta. Hävittämisen voi aloittaa, kun on varma, että tämä on jättiputki eikä koiranputki.

– Olemme parhaillaan rakentamassa kansallista vieraslajiportaalia, johon voi jättää karttapohjalle tiedot lajeista. Myös ely-keskukset, kunnat ja luonnontieteellinen keskusmuseo toivovat tietoja sähköisesti.