Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina äänin 606–55 Strasbourgissa meriliikenteen rikkipäästörajoituksia koskevan direktiivin. Se määrää Itämeren päästörajoitusalueella laivojen polttoaineiden rikkipitoisuudeksi korkeintaan 0,1 prosenttia vuoden 2015 alusta lähtien.
– Rikkipitoisuuksien alentaminen auttaa vähentämään laivojen polttoainepäästöjen aiheuttamia ilmansaasteita ja niistä johtuvia ennenaikaisia kuolemia, joita arvioidaan olevan 50 000 vuosittain, perustelee mietinnön esitellyt europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) direktiiviä, joka on suututtanut vientiteollisuuden ja sitä edustavat ammattiliitot.
”Hyydyttää investoinnit”
Esimerkiksi metsäteollisuus on uhannut pysäyttää Suomessa lisää paperikoneita, koska merikuljetukset kallistuvat arviolta 200 miljoonalla eurolla, mikä vastaa yli 5 000 henkilön keskimääräistä vuosiansiota. Teollisuuden ja palkansaajien mukaan enimmillään direktiivistä aiheutuvat lisäkustannukset voivat nousta 1 200 miljoonaan euroon vuodessa, mikä vastaa 20 000 työpaikan kustannuksia.
Tiistaina Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoi direktiivistä aiheutuvan toimintaympäristön epävarmuuden johtavan investointien hyytymiseen.
– Suomen metsäteollisuudelle syntyvät niin isot lisäkustannukset, että ilman kompensaatiota tuotantoa ohjautuu pois Suomesta direktiivin astuessa voimaan vuonna 2015, Jaatinen varoitti.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala piti direktiivistä aiheutuvia lisäkustannuksia sietämättöminä, sillä niitä ei voida siirtää Suomessa tuotettujen tuotteiden hintaan.
Vanhala patisti hallitusta ottamaan vastuun teollisten työpaikkojen kohtalosta Suomessa ja toteuttamaan kompensaatiot täysimääräisenä.
– Viimeistään ensi talven kehysriihessä valtiovallan on tehtävä päätökset siitä, aikooko se pitää metsäteollisuuden Suomessa vai ei, Jaatinen ja Vanhala totesivat Metsäteollisuuden ja Paperiliiton yhteisessä tiedotteessa.
”Töitä suomalaisille”
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) on aiemmin muistuttanut rikkidirektiivin olevan suomalaiselle teknologiateollisuudelle töitä tuova haaste.
– Laivoihin hankitaan rikkipesureita ja uudet laivatilaukset kohdistuvat niille telakoille, jotka panostavat ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Puhtaampia polttoaineita käyttävät alukset ovat tulevaisuutta ja tähän suomalaiset telakat ovat panostaneetkin, muistutti Häkämies toukokuussa.
Tiistaina Häkämies muistutti hallituksen sopineen budjettiriihessä, että ensi kevään kehysneuvotteluihin tuodaan ehdotus rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Hän toivoi, että teollisuus, työnantajat ja työntekijät aloittavat varautumisen rikkidirektiivin voimaantulon jälkeiseen aikaan.
– Rikkidirektiivin kustannukset ja teollisuuden huoli on vakavasti huomioitu. Nyt olisi kuitenkin aika keskittyä ratkaisuiden etsimiseen ja varautumiseen.
Ensi vuonna hallitus panostaa rikkipesureihin.
– Pesureiden käyttöönotto on sekä ympäristöystävällinen ratkaisu että kannustaa myös uuden teknologian kehittämiseen. Myös päätös polttoaineena käytettävän nesteytetyn kaasun LNG-infrastruktuurin suunnittelusta on pidemmällä aikavälillä Suomen kannalta hyvä ratkaisu, Häkämies sanoi.
Teollisuudelle tukea vai ei?
Suomalaiset europarlamentaarikot ovat eri mieltä siitä, voiko valtio tukea teollisuutta siirtymäkauden kustannuksissa. Satu Hassin mukaan direktiivi antaa mahdollisuuden valtionapuun teollisuuden siirtymäkauden kustannusten auttamiseksi tavanomaista joustavammin. Kokoomuksen europarlamentaarikon Petri Sarvamaan mukaan EU:n komissiosta on kuitenkin ilmoitettu Suomelle, että valtionapu rikkoisi EU:n kilpailusääntöjä.
– Tilanne on täysin järjetön. Jos jokin EU:n alueella vääristää kilpailua, se on tämä direktiivi. Ei voi olla niin, että yhden jäsenvaltion vientiteollisuus joutuu pitkien kuljetusmatkojen takia täysin mahdottomaan alakynteen rahdin kustannuksissa, Sarvamaa tiedotti tiistaina.
”Hintaa ei arvioitu ajoissa”
Rikkidirektiivi valmisteltiin viime vaalikaudella. Direktiivin vastustajien mukaan edellinen hallitus ja sen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) nukkuivat ratkaisevalla hetkellä. Vehviläinen puolustautui tiistaina kuulleensa kansainvälisistä neuvotteluista vasta, kun ne olivat ohi. Hän ei saanut Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselta mandaattia sille, että Suomi olisi jäänyt direktiivin ulkopuolelle.
Vehviläisen mukaan Suomessa eikä EU:ssa ei riittävän ajoissa selvitetty ja arvioitu matalarikkisen polttoaineen saatavuutta ja hintaa.
”Muut päästöt leikattu jo”
Satu Hassin mukaan kyseessä on tämän vaalikauden tärkein terveysuudistus.
– Tehtaiden, voimalaitosten ja autojen rikkipäästöjä on pahimmista päivistä leikattu jo noin 90 prosenttia. On aika panna aisoihin myös laivaliikenteen päästöt. Laivoissa poltetaan tällä hetkellä niin likaista polttoainetta, että vastaavaa ei ole vuosikymmeniin sallittu missään muualla ilman savukaasujen puhdistusta. Jos laivojen saasteita ei vähennettäisi, niiden rikkipäästöt EU-meriltä kasvaisivat tällä vuosikymmenellä suuremmiksi kuin kaikkien EU-maiden tehtaiden, voimalaitosten ja liikenteen rikkipäästöt yhteensä, Hassi perusteli direktiiviä.
uutiskirje 
