KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

Tuhannet suomalaiset muuttivat Amerikan kautta Neuvosto-Venäjälle

Amerikansuomalaisia värvättiin Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan rakentamaan ihanneyhteiskuntaa, mutta myös vahvistamaan alueen suomalaisuutta ja karjalaisuutta.

Amerikansuomalaisia värvättiin Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan rakentamaan ihanneyhteiskuntaa, mutta myös vahvistamaan alueen suomalaisuutta ja karjalaisuutta. Kuva: Matti Ronkainen

Museonäyttely kertoo ihanteista ja niiden murenemisesta.

Matti Ronkainen
22.12.2012 11.46

Carelicumissa, Pohjois-Karjalan museossa soi Kansainvälinen kolmella kielellä, suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Ja soi vielä helmikuun 3. päivään saakka Amerikansuomalaiset Neuvosto-Karjalassa -näyttelyssä.

Ainutlaatuinen näyttely on Pohjois-Karjalan museon, Karjalan tasavallan kansallisen museon ja kansallisen arkiston yhteistyötä. Joensuusta osa näyttelyä siirtyy myöhemmin Tampereelle Lenin-museoon ja koko näyttely tulee esille myös Petroskoissa.

Näyttelyn idea on Petroskoista.

ILMOITUS
ILMOITUS
Neuvosto-Karjalaan muutti pelkästään vuosina 1931–1935 noin 6 000 amerikansuomalaista.

Näyttely on rakennettu niin, että katsoja kulkee Suomesta Pohjois-Amerikan kautta Venäjän Karjalaan ja takaisin Suomeen, kun jo ennen Neuvostoliiton loppua alkoi niin sanottu inkeriläisten paluumuutto.

Ajan historialliset merkkivuodet on liimattu lattiaan opasteiksi. Tekstit ovat suomeksi ja venäjäksi. Pääväylältä johtaa sivuun yksi polku: pieneen kopperoon on sijoitettu Stalinin vainojen nimellä kulkeva neuvostotodellisuuden jakso. Kävijä voi levähtää tuolilla, katsoa ja kuunnella videolta tarinoita terrorista. Kuvaruudun ylle on ripustettu Isä Aurinkoisen naamakuva.

Neuvostomaa näyttäytyi ihanteena

Tunnettua on, että Euroopasta Pohjois-Amerikkaan muutti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtavasti väkeä, Suomesta noin 350 000 leveämmän leivän ja paremman elämän toivossa, joku myös seikkailumielellä.

Siirtolaisyhteisöt olivat jo kielen vuoksi tiiviitä. Niissä toimi aktiivisia työväenyhdistyksiä kulttuuri- ja muine rientoineen. Ihmisten mieliä kiehtoivat sosialistiset aatteet ja bolsevikkivalta tulkittiin niiden saavutukseksi.

Mitä kauempana venäläisestä arjesta elettiin, sitä ihanteellisempana uusi maa mahdollisuuksineen näyttäytyi. Jo 1920-luvulla alkoi suomalaistenkin muutto Atlantin takaa Neuvosto-Venäjälle.

Yhdysvaltojen pörssiromahdus 1920-luvun lopussa ja seurannut lama muutti kymmenien tuhansien suomalaissiirtolaistenkin elämän. Samaan aikaan Neuvostoliitossa oli pula ammattityövoimasta ja ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tavoitteet kovat.

Muuttajien asenteet tutkittiin

Neuvosto-Karjalaan muutti pelkästään 1931–1935 noin 6 000 amerikansuomalaista. Joukkomittainen työperäinen maahanmuutto oli aktiivisen työn tulosta. Neuvosto-Karjalan johto perusti 1931 New Yorkiin ja Torontoon värväyskonttorit. Toiminnan organisoi suomalainen kommunisti Matti Tenhunen ja New Yorkin konttoria kutsuttiin Tenhus-Matin staapiksi.

Värväys kohdistui ammattitaitoiseen työvoimaan. Lähtijän piti saada paikallisen työväenyhdistyksen suositus. Häneltä vaadittiin valmiutta sosialismin rakennustyöhön ja uskollisuutta neuvostovallalle.

Laivoihin kohti kirkasta tulevaisuutta noustiin Kansainvälisen soidessa. Siksi se soi myös näyttelyssä.

”Joka yö pelättiin”

Petroskoista Joensuuhun 1996 muuttanut Ruth Niskanen, 93, on elänyt elämän, mistä näyttely kertoo.

Niskanen syntyi 1919 siirtolaisperheeseen Minnesotassa.

Suuri pörssiromahdus vaikeutti elämää ja vanhemmat kiinnostuivat Neuvosto-Karjalasta työväenlehden värväysartikkelin perusteella: luvassa oli töitä ja lapsille ilmainen koulutus.

Ruth Niskanen ja hänen veljensä Raymond kävivät koulua Petroskoissa. Niskanen jatkoi myös Amerikassa alkanutta viulunsoiton opiskelua. Hän eteni niin, että pääsi sinfoniaorkesteriin. Kaksi vuotta kestänyt soittoura katkesi sotaan.

Suurten vainojen vuosina perhe oli siitä harvinainen, ettei yhtäkään heistä vangittu tai likvidoitu. Niskanen muistaa vieläkin jokaöisen pelon.

Carelicumissa kerrotaan Ruth Niskasen tarina. Näyttelyssä on myös kunnossa oleva Singer, ompelukone, jonka hänen äitinsä toi Minnesotan farmilta ja jonka Niskanen toi mukanaan Petroskoista.

Amerikansuomalaiset Neuvosto-Karjalassa 3.2. saakka Carelicumissa Joensuussa.

Aiheesta enemmän perjantaina 21. joulukuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ullakko liekehtii R&R:n Vaeltavissa vainajissa. 30 vuotta myöhemmin se johtaa murhaan.

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

Mysteeri on ruotsalainen, mutta Kari Häkämiehen vakoilusarjan toinen osa tapahtuu suurimmalta osaltaan vaaleihin valmistautuvassa Suomessa.

Kari Häkämiehen vakoilusarjan toisen osan ainekset ovat hyviä, mutta jäävät hajanaisiksi

Terhi Nuora on uusin suomalainen dekkarihahmo, ja hyvä onkin.

Menneisyys iskee uudessa dekkarisarjassa, jossa parasta on poliisiäidin ja kotiin jumittuneen pojan suhde

Miikka Pirinen viimeistelee hiilenkaivajien kuvien ripustusta.

Miikka Pirisen valokuvanäyttely antaa turvesoiden ja hiilikaivosten työntekijöille kasvot

Uusimmat

Annika Saarikko ja Petteri Orpo taitavat sittenkin päätyä uudelleen samaan hallitukseen. Kumpikin oli ministeri jo Juha Sipilän hallituksessa.

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

Petteri Orpon naureskelu saattoi osoittautua ennenaikaiseksi.

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

Monessa vaalipiirissä kannattaisi taktikoida äänestämällä vassareita, koska paikka voi olla pois kokoomukselta tai persuilta, Li Andersson sanoi.

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
03

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

 
04

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
05

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Sirpa Puhakan Kari Uotila -kirja ehdolla vuoden työväentutkimukseksi

27.03.2023

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja: ”Maanpuolustus on myös sitä, että ymmärtää ja arvostaa omaa kulttuuriaan”

27.03.2023

Vasemmistoliitto nähdään vahvimpana puolueena köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä sekä koulutuksen rahoituksen lisäämisessä

27.03.2023

Naisten vanhimpain neuvostot tienraivaajina Koillis-Keniassa

27.03.2023

Hieno rikostarina hukkuu lörpöttelevään tekstimassaan R&R:n Vaeltavissa vainajissa

26.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään