Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila tulkitsi, että presidentti Sauli Niinistön puheet leikkauksia tehneistä 90-luvun hallituksista ja siitä, että nytkin on tehtävä, mitä ”tekemättä ei voi jättää” tarkoittaa leikkauslistoja tälle keväälle.
Presidentti puhui tiistaina valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.
– Presidentti vaihtoi selkeästi teemaa, kun hän on aiemmin puhunut syrjäytymisen torjunnasta ja yhteisvastuusta. Nyt hän antoi kriisioppia, että tehkää kovia päätöksiä, Uotila tulkitsee.
Uotilan mielestä on kuitenkin syytä miettiä, kannattaako maan taloutta sopeuttaa tiukasti.
– Vai voisiko pitää pyörät pyörimässä ja työllisyyttä yllä.
Uotila muistuttaa siitä, että samalla tavalla kuin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi valtion velan taittaminen, sinne on kirjattu myös tavoitteeksi työttömyyden lasku viiteen prosenttiin.
– Siitä ei ole juuri puhuttu, mutta siitäkin olisi syytä pitää kiinni, Uotila sanoo.
Uotilan mielestä helmikuussa pidettävässä hallituksen puoliväliriihessä ja maaliskuun kehysriihessä onkin syytä arvioida sopeuttamistarve ja jos päädytään sopeuttamiseen, se tulee arvioida oikeudenmukaisuuden pohjalta.
– Pitää miettiä, kannattaako nyt pitää tiukasti kiinni hallitusohjelman perälaudoista vai laittaa lisää elvytykseen, vaikkapa asuntotuotantoon. Ei kannata syventää lamaa tiukalla politiikalla.
90-luvun virheet
Vasemmistoliiton Annika Lapintie on astetta lempeämpi suhteessa presidenttiin.
– Tulkitsen, että Niinistö varoitti tekemästä samoja virheitä kuin tehtiin 90-luvulla. Silloin leikkaukset kohdistuivat pienituloisiin ja heissä on yhä työttömiä ja velkakierteessä olevia yrittäjiä.
Lapintie tarjoaa valtiontalouden tasapainottamisen keinoiksi hyvätuloisten verotuksen kiristämistä.
– Lasketaan solidaarisuusveron alarajaa vaikkapa 50 000 euron vuosituloihin, hän sanoo.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli samalla linjalla.
– Minusta presidentti pikemminkin palautti mieleen, että kun 90-luvulla leikattiin, sillä oli myös ikäviä seurauksia, hän sanoi.
Alanko-Kahiluoto pitää hankalana tilannetta, jossa hallitus ei ole saanut tehtyä päätöksiä isoista asioista, kuten kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveysuudistuksista tai eläkeiästä.
– Niistä olisi pitänyt päättää aika päivää sitten. Kaikki isot asiat ovat auki. Nyt pitää alkaa puhua siitä, miten turvataan hyvinvointipalvelut. Joku kolme koulutuspäivää on toki merkittävä asia, mutta sillä ei ratkaista huoltosuhteen tai kestävyysvajeen ongelmia
Ei kovin järkevää
SDP:n Pia Viitanen pitää hyvänä kysymystä siitä, viittasiko presidentti suoraan leikkauslistoihin.
– Sitä viestiä pidän tärkeänä että talouteen pitää tarttua, mutta minusta keinot olisivat työllisyys ja talouskasvu. Leikkaukset nimenomaan eivät ole tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti kovin järkeviä, hän sanoo.
Viitanen esittää panoksia teollisuuden toimintaedellytyksiin ja yritysten kykyyn investoida.
– Myös julkisen vallan toimet ovat tärkeät. Nyt valtion pitää todella ottaa homma hanskaan, jotta ihmiset saavat halvempia asuntoja. Minusta myös solidaarisuusvero ja aiempi pääomaveron korottaminen ovat toimia, joita voi hyvin jatkaa jossain muodossa.
Ehkä, ehkä ei
Kokoomuksen Lasse Männistö taas ei kuullut presidentin puhuvan leikkauslistoista.
– Hän puhui siitä, että Suomen taloudelliset haasteet ovat sen suuruisia, että tekemättä ei voi jättää, Männistö sanoo.
– Hän viittasi siihen, että taloudellisissa haasteissa on Suomi on ollut aiemminkin, mutta määrätietoisella asenteella päätöksiä on kyetty tekemään.
Männistön tuntuma on se, että nyt niin hallituspuolueissa kuin oppositiossa tajutaan tilanteen haastavuus.
– Kaikki ymmärtävät, että nyt tarvitaan päätöksiä, jotka varmasti eivät ole helppoja mutta väistämättömiä.
Keinoista Männistö ei halua puhua.
– En anna ohjeita hallitukselle, hän sanoi.
RKP:n Astrid Thors ei kuullut presidentin puhuvan vain leikkauslistoista.
– Hänen viestinsä on, että meidän täytyy tehdä kaikki taloustoimet, jotta tulee talouskasvua ja saadaan valtiontalous tasapainoon. Sekin tiedetään, että se vaatii sekä leikkauksia että veronkorotuksia. Tämä oli voimakas viesti.
uutiskirje 
