Vasemmistopuolueet arvostelevat Euroopan ja Latinalaisen Amerikan EU-CELAC-huippukokousta alkuperäisväestöjä koskevien kysymysten sivuuttamisesta. Usein juuri alkuperäiskansat kärsivät eniten vapaakauppasopimuksista ja uusliberalistisesta politiikasta.
Chilessä otteet mapuche-väestöä kohtaan ovat kiristyneet presidentti Sebastián Piñeran valtakauden aikana.
– Mapuche-kansan ensisijainen tavoite on aluepoliittinen – oikeus maahan. Kyseessä on historiallinen kiista, joka syveni Pinochetin diktatuurin aikana, eikä edistystä ole sen jälkeen tapahtunut, kertoo Antonia Huentecura Meli Wixan Mapu -järjestöstä. Järjestö ajaa maaoikeuksia pääkaupungista Santiago de Chilestä käsin sekä tukee etelän mapuche-kansan taistelua.
Usein alkuperäiskansat kärsivät eniten vapaakauppasopimuksista.
Mapuche-liikkeen mukaan hallitus tukee metsäyhtiöiden pyrkimyksiä häätää alkuperäisväestö pois mänty- ja eukalyptusviljelmien alta. Konfliktia on kiristänyt uudelleen käyttöönotettu terrorismilaki ja sen soveltaminen mapuche-aktivisteihin. Presidentti Piñera on väittänyt mapuchejen toimivan ulkomaisten terroristijärjestöjen rahoituksella.
– Tämä varjotapahtuma on meille tärkeä, sillä tätä kautta erityisesti muista maista tulevat saavat tietää kansamme tilanteesta. Täällä Chilessä mediassa ei mainita sanallakaan alkuperäiskansoja tai meihin kohdistuvaa sortoa. Terrorismilain nojalla aktivisteille on annettu todella pitkiä tuomioita, mutta poliittisista vangeista ei puhuta, Huentecura huomauttaa.
– Taistelumme yritetään typistää kulttuuriseksi, eikä sitä haluta nähdä poliittisena, mitä se todellisuudessa on.
uutiskirje 
