Koomikko Beppe Grillon Viiden tähden liike (M5S) ylitti kaikki ennakkoarviot keräten Italian alahuoneen vaaleissa neljäsosan (25,6 prosenttia) äänistä. Lähes samaan se ylsi senaatin vaaleissa saaden 23,8 prosenttia.
Nousu on huikea kolme vuotta sitten perustetulle puolueelle; Grillo itse tosin puhuu mieluummin liikkeestä. Gallupeissa M5S oli saanut keskimäärin viidentoista prosentin hujakoilla olevia tuloksia ja parhaimmillaankin vajaat 20 prosenttia.
Grillon protestiliike on itse asiassa nyt Italian suurin puolue, koska sen edelle kiilanneet ryhmittymät ovat useiden puolueiden koalitioita.
Markkinat pettyivät, kun ”entinen kommunisti” Bersani ei voittanut molempia kamareita.
Gallupeja ei saanut julkaista enää helmikuun 8. päivän jälkeen, mutta alkuvuoden trendi jatkui vaaleissa. Pier Luigi Bersanin keskustavasemmistolaisen koalition johto suli sulamistaan ja Silvio Berlusconin oikeistoliittoutuma kuroi sitä kiinni.
Vaaleissa ero oli kutistunut jo Berlusconin tyttöystävien bikinien kokoiseksi: Bersanin liittoutuma sai 29,54 prosenttia ja Berlusconin joukkio 29,18 prosenttia. Viimeisissä gallupeissa eroa oli vielä keskimäärin 5–6 prosenttiyksikköä. Äänissä eroa oli enää runsaat satatuhatta.
Kaikki tulokset ovat vielä alustavia. Niistä puuttuu osa Italian ulkopuolella annetuista äänistä.
Alahuone Bersanille
Berlusconin aikoinaan junailema vaalilaki pelasi tällä kertaa Bersanin eduksi. Suurin puolue tai koalitio saa 630-paikkaiseen alahuoneeseen automaattisesti enemmistön, 340 paikkaa, mikäli ääniosuus ei oikeuta tätäkin suurempaan paikkamäärään.
Bersanin liittoutuma sai nyt siis nämä 340 paikkaa. Berlusconin koalitiolle tulos lupaa 124 paikkaa ja Grillon M5S:lle 108 paikkaa.
Teknokraattihallituksen pääministerinä runsaan vuoden toimineen Mario Montin keskustaliittoutumalle tulos oli kehno: 10,6 prosenttia äänistä ja 45 paikkaa.
Vasemmiston Kansalaisvallankumous-koalitio joutui tyytymään 2,3 prosentin ääniosuuteen, mikä ei riittänyt ylittämään neljän prosentin äänikynnystä.
Senaatissa pattitilanne
Vaikka Bersani vaalijärjestelmän ansiosta sai selvän enemmistön alahuoneeseen, ylähuoneen paikkajako takaa melkoisen pattitilanteen.
Ylähuone on alahuoneen kanssa tasavertainen lainsäätäjä ja yhtä tärkeä myös hallituksen muodostamisessa. Ylähuoneessa on 315 paikkaa.
Sen enempää Bersanin kuin Berlusconinkaan koalitio ei saa enemmistöä ylähuoneeseen. Tämänhetkisen tuloksen mukaan Bersanin koalitio olisi saamassa 113 paikkaa (31,6 prosenttia äänistä). Enemmistöön vaadittaisiin 158 paikkaa.
Berlusconin koalitio sai hieman vähemmän ääniä (30,7 prosenttia), mutta senaattorinpaikkoja sille olisi luvassa 116.
Vaa’ankielenä on Grillon puolue 54 senaattorilla. Montin ryhmittymälle on tulossa 18 senaattorinpaikkaa.
Senaatin paikat ratkeavat erikseen kullakin Italian 20 alueesta. Suurin puolue saa bonuspaikkoja niin, että se saa 55 prosenttia alueen paikoista.
Alueiden paikkamäärä riippuu niiden väkiluvusta. Berlusconi voitti vaa’ankielinä pidetyt ja runsasväkiset Lombardian ja Sisilian.
Grillo juhli Genovassa
Grillon kotikaupungissa Genovassa juhlat jatkuivat tiistaiaamuun saakka. Grillo sulki pois yhteistyön hallituksen muodostamisessa kummankaan blokin kanssa.
64-vuotias Grillo kutsuu itsekin liikettään populistiseksi. Hän on arvostellut Montin hallituksen leikkauspolitiikkaa ja vaatii kansanäänestystä Italian eroamiseksi eurosta. Hän on esittänyt myös maahanmuuttajavastaisia lausuntoja.
Näissä suhteissa linja kansanäänestystä lukuun ottamatta ei ole kovinkaan kaukana Berlusconin linjasta.
Grillon keskeisin viesti on kuitenkin suunnattu Italian politiikan mädännäisyyttä, korruptiota, nepotismia ja hyvä veli -verkostoja vastaan. Hän sanoikin vaalituloksen selvittyä, että Berlusconin äänestäjät ”tekivät rikoksen Linnunrataa vastaan”.
Grillo sanoi myös, että M5S:n vaalitulos ”teki lopun” vanhoista puolueista ”ja ne tietävät sen”. ”Meistä tulee erityislaatuinen voima…Meitä on 110 parlamentissa ja miljoonia ulkopuolella”, Grillo uhosi.
Houkuttaako valta sittenkin?
Aivan sanottua ei kuitenkaan ole, etteikö houkutus vallankäyttöön sittenkin nousisi esiin M5S:n parlamenttiryhmässä. Senaatin vaa’ankielenä puolue voisi ratkaista hallituspohjan, ja sen senaattorit tulevat varmasti olemaan kiihkeän kosiskelun kohteena.
Ryhmän edustaja Alessandro Di Battista asettelikin sanansa huomattavasti Grilloa varovaisemmin uutistoimisto Ansan haastattelussa. Hän puhui ”lopullisten tulosten odottamisesta, minkä jälkeen parlamenttiryhmä kokoontuu ja päättää” kannasta pääministerin valintaan.
Grillo itse ei asettunut ehdokkaaksi. Di Battistan mukaan puolueen ”vaaleilla valitut edustajat tekevät päätöksensä riippumattomina Grillosta”. Onko tässä jo orastava rakoilun siemen?
Mikä tahansa hallituspohja on kuitenkin heikko ja uusintavaalit varsin todennäköiset jopa jo lähikuukausina. Mikään ei tosin takaa, että niistä tulisi olennaisesti toisenlainen tulos.
Jos Bersani ja Berlusconi ryhtyvät kaikesta huolimatta puuhaamaan yhteishallitusta, tämä ”vanhojen puolueiden” epäpyhä allianssi vain lisäisi vettä Grillon myllyyn.
Montin mahalasku
Montin pistäytyminen vaalipolitiikan puolella oli melkoinen mahalasku. Monti ei yhtenä viidestä elinikäisestä senaattorista ollut itse ehdokkaana, mutta hän oli joka tapauksessa liittoutumansa keulakuva. Vaikutusvaltaisista taustajoukoista huolimatta vaalitulos oli heikko eikä Montin hallituksen linjan voi sanoa nauttivan kovinkaan laajaa kannatusta.
Hauska kuriositeetti on, että kun ”entinen kommunisti”, Italian PCI:ssä uransa aloittanut Bersani näytti ovensuukyselyjen mukaan voittavan molemmissa kamareissa, pörssikurssit nousivat. Kun Bersanin voitto kuihtui, markkinat pettyivät.
lehti 