STM laatii hallitukselle lakiesitystä
Vuoden 2014 alusta kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hakeutua Euroopan unionin alueella terveyspalveluihin. Kela-korvaus vaatii lääkärin toteaman hoitotarpeen.
Huvimatkan ja terveyspalveluiden ostamisen yhdistäminen ei onnistu, jos kotimaa pystyy tarjoamaan lääkärin määräämän palvelun.
Direktiivi turvaa EU:n alueella tapahtuvat sairaanhoitopalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan direktiivin toimeenpanoa Suomessa.
Maksumallit haussa
Kysymyksiä herättää kustannusten korvaaminen. Nykyisten kaavailujen mukaan potilas joutuu maksamaan saman hinnan kuin kotimaan julkisen puolen hoidosta.
– Ulkomaan matkakorvaukset maksetaan sen mukaan, mikä olisi potilaan matka Suomessa asuinpaikastaan lähimmälle vastaavia julkisia terveyspalveluja tarjoavalle, kertoo ylitarkastaja Noora Heinonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Palvelut saattavat keskittyä
Jo tällä hetkellä sadat suomalaiset hakeutuvat esimerkiksi hammaslääkäriin Viroon, jossa kustannukset ovat pienemmät. Kela maksaa näistä lääkärinkuluista korvausta, kuten Suomessakin yksityisen puolen hoidosta.
– On aivan perusteltua kysyä, muodostuuko Eurooppaan erilaisten palvelujen keskittymiä, kuten esimerkiksi Sveitsiin vaikkapa huippukirurgian osaamista, Heinonen mainitsee.
Heinonen ei usko, että Suomen terveyspalveluihin tulisi ryntäystä muualta EU:sta jo kielimuurinkin takia.
Hoitoalan järjestöjen odotetaan antavan STM:lle lausuntonsa direktiivistä ja sen kustannusmallista reilun viikon kuluessa. Kesäkuun alussa lakiesitys jätetään hallitukselle. Direktiivin on määrä astua voimaan viimeistään ensi vuoden alusta.
Hyvin toimeentulevien direktiivi?
Potilasdirektiivin kauniina ajatuksena on potilaan mahdollisuus hakeutua vapaasti EU:n alueella haluamaansa hoitoon.
Käytännön tasolla kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta maksaa matkasta ulkomaille, vaikka saisikin osan rahoista jälkeenpäin takaisin.
Vieraalla kielellä asioiminen ja matkanteko vieraaseen ympäristöön eivät myöskään kaikilta onnistu. Direktiivin yksityiskohdat, kuten tulkin käyttö, epikriisien käännöstyöt ja niiden kustannukset vaativat vielä pohtimista.
lehti 