Kuntaliiton tekemässä kyselyssä paljastuu, että kunnat tarjoavat nuorille monenlaisia auttavia palveluja. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen mukaan valtaosa 15–29-vuotiaista eli 950 000 nuorta hakeutuu itsenäisesti koulutukseen.
Ongelmana nähdään ne 50 000, jotka eivät opiskele, eivätkä ole työelämässä. Näistä 18 000 on TE-toimistoihin ilmoittautuneita perusasteen suorittaneita työttömiä. 32 000 nuorta on armeijassa, vanhempainvapaalla, sairaina tai muuten estyneitä hakemaan työtä. Näille nuorisotakuun pitäisi taata joko koulutus- tai työpaikka.
Yhteistyö nuoren parhaaksi
Moniammatillinen yhteistyö on Haataisen mukaan ensiarvoisen tärkeää nuorisotakuun toteutumisessa. Haataisen mukaan eri virastot eivät tiedä, miten eri tahot voivat nuorta auttaa.
– Meillä on tietoa, että esimerkiksi Kelan jotkut palvelut ovat alikäytettyjä, Haatainen mainitsee.
Lähes kaikissa kunnissa on voimassa niin kutsuttu etsivä nuorisotyö. Siinä koulunsa päättäneeseen nuoreen otetaan yhteyttä.
– Kuntien pitäisi ottaa vastuu peruskoulun päättäneiden ohjaamisesta jatko-opintoihin, Haatainen vaatii.
Samalla hän perää kuntien mahdollisuutta päättää opintopaikkojen lukumäärästä. Valtiolle jäisi koulutusalan määrääminen.
Opiskelupaikka läheltä houkuttaa
Tutkimuksen mukaan kynnys jatko-opinnoille kasvaa, mitä kauempana ne kotikunnasta ovat. Alueellinen tarjonta ei aina kohtaa opiskelijoiden tarvetta.
TE-toimistoihin Kuntaliitto toivoo henkilökuntaa, joka vahvistaisi ammatinvalinnanohjausta.
– Lainsäädäntöä tarvitaan siihen kohtaan, jotta nuori saadaan kutsuttua ammatinvalinnan ohjaukseen TE-toimistoon, Haatainen selventää.
Lakia vaaditaan myös oikeuteen saada opiskelupaikka perusasteen suorittaneille.
Kaikkiaan 117 Suomen 304 kunnasta vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 38,5. Kuntaliitto julkistaa kyselyn tulokset kokonaisuudessaan huhtikuun lopulla.
lehti 