Viikon kysymys
Suomen kuntien määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana yli sadalla. Ajatushautomo Magma ja Suomen Kuntaliitto ovat selvittäneet, mitä toteutetuista kuntaliitoksista voisi oppia.
Miten tehdyt kuntaliitokset ovat vaikuttaneet palveluihin, Magman tutkimusvastaava, Björn Sundell?
– Varsinkin laajoissa kunnissa syrjäiset alueet tuntevat olevansa vähän ulkopuolella ja kaukana palveluista.
– Toisaalta suuremman kunnan neuvotteluasema suhteessa valtioon ja erilaisiin palveluiden toimittajiin on vahvempi.
Onko uusissa kunnissa muutettu palveluiden järjestämistapoja?
– Pieniä, asukkaita lähellä olevia innovaatioita ovat esimerkiksi riittävä joukkoliikenne ja kirjastoautojen kulkureitit.
– Laajempi muutos ovat lähidemokratian toteuttamiseksi perustetut aluehallinnot. Esimerkiksi Paraisilla tämä oli ehto kuntien yhdistymiselle.
Lähidemokratiaa siis parannettiin Paraisilla?
– Yritettiin ainakin varmistaa, etteivät entiset kunnat ja kuntalaiset jäisi täysin päätöksenteon ulkopuolelle. Mutta en tiedä, onko se parannus vai ei, kun suuressa kunnassa valta keskittyi.
Onko ennen liitoksia tehdyt lupaukset pidetty?
– Kuntaliitoksissa alkuperäiset lupaukset olivat usein hyvin väljiä ja ympäripyöreitä. Jälkeenpäin on melko vaikea sanoa, miten yhdistäminen on sujunut.
– Olemme vertailleet tätä elinkeinoelämään, jossa fuusioita tekevien yritysten johto tai omistajat lupaavat osakkeenomistajille mitattavissa olevia etuja. Kuntien yhdistämisessä etuja on vaikeampi mitata.
Ovatko kuntien liitokset onnistuneet?
– Keskimäärin kyllä, kun olemme kuntalaisia haastatelleet.
– Tässä näkyy kuitenkin kahden tavoitteen välinen ristiveto. Toisaalta halutaan rakentaa uusi, yhtenäinen kunta, jossa on uusi ilmapiiri. Toisaalta halutaan varmistaa liikkumavara tulevaisuuteen. Halutaan ikään kuin jättää ovi auki uusille mahdollisille muutoksille
Onko jo tehdyistä liitoksista jotakin opittavaa?
– Ainakin se, että voisi selventää vähän tarkemmin jo ennakkoon, mitä kuntaliitoksella todella halutaan saavuttaa.
uutiskirje 
