Pintaa syvemmältä
Iranilaiset valitsivat viikko sitten uuden presidentin. Vaalien ensimmäisellä kierroksella ääntenenemmistön saanut 64-vuotias Hassan Rouhani oli ainoa vaaleissa ehdolla ollut maltillisen siiven islamisti. Vaalikampanjansa aikana Rouhani lupasi kohentaa kansalaisoikeuksia ja pyrkiä sovitteluun EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa Iranin ydinohjelmasta ja Iranin vastaisten talouspakotteiden purkamiseen.
Iranin pääkaupungissa Teheranissa ihmiset kerääntyivät kaduille juhlimaan maltillisen ehdokkaan voittoa äärikonservatiiveista.
Myös länsimaissa vaalitulos otettiin ilolla vastaan. Uutiskommentaareissa on kuitenkin muistutettu, että presidentillä on Iranissa vain rajallinen valta. Iran on islamilainen tasavalta, jossa korkein uskonnollinen johtaja on maan todellinen valtionpäämies. Korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei päättää ulkopolitiikasta, ydinohjelmasta, armeijasta ja viime kädessä myös oikeuslaitoksesta.
Perhearvojen kunnioittamista korostava vuosittainen avioliittopäivä nimettiin vastikään avioerojen vastaiseksi päiväksi.
Uusi presidentti on joka tapauksessa hyvin läheisissä väleissä korkeimman johtajan kanssa. Rouhani on ollut yli 20 vuotta Khamenein valitsemana edustajana maan kansallisessa turvallisuusneuvostossa ja toiminut Iranin strategisen tutkimuskeskuksen johtajana.
1980-luvulla Irakin vastaisen sodan aikana Rouhani oli Iranin ilmatorjunnan komentajana. Vuoteen 2005 asti hän vastasi maan ydinohjelmaneuvotteluista EU-maiden kanssa.
Elokuussa virkaansa astuva Rouhani on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi Skotlannissa, ja hänen kerrotaan puhuvan farsin lisäksi sujuvasti englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja arabiaa.
Toiset Iranin politiikan tuntijat korostavat sitä, että vaikka Rouhani kävi toki kampanjaa liberaalimman sisäpolitiikan ja pragmaattisemman ulkopolitiikan puolesta, hän ei silti kuulu islamilaisen järjestelmän purkamista tavoitteleviin reformisteihin.
Itse asiassa Rouhani sai vaaleissa enemmän ääniä maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun konservatiivisiin äänestäjiin vetosi ilmeisesti se, että Rouhani oli ainoa ehdokkaiden joukossa oleva papiston edustaja.
Oli vaalituloksen perimmäinen syy sitten mikä hyvänsä, iranilaisessa yhteiskunnassa on epäilemättä käynnissä perustavanlaatuinen kulttuurinen muutos.
Yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi viime kuussa iranilaisen politiikantutkijan Afshin Shahin artikkelin, johon tämä oli koonnut yhteen erilaisia tilastotietoja syntyvyydestä, avioitumisiästä ja avioeroista.
Ensinnäkin syntyvyys on vähentynyt Iranissa rajusti parinkymmenen viime vuoden aikana. Kun vielä 80-luvun lopulla Iranin väkimäärä kasvoi vuosittain lähes neljällä prosentilla, viime vuonna väestönkasvu oli pudonnut 1,2 prosenttiin.
Shahin mukaan missään muualla maailmassa väestönkasvu ei ole koskaan vähentynyt yhtä selvästi näin lyhyessä ajassa – tämä siitä huolimatta että yli puolet Iranin väestöstä on alle 35-vuotiaita.
Iranilaistutkijan mielestä maassa onkin meneillään seksuaalivallankumous. Ehkäisyvälineet ovat yleistyneet, ja niitä pidetään hyväksyttyinä. Talouspakotteiden aiheuttaman kehnon talouden vuoksi monet nuoret vanhemmat myös pelkäävät, etteivät pysty elättämään monilapsista perhettä.
Väestönkasvun tyrehtymisen taustalla on myös hallituksen liiankin hyvin onnistunut syntyvyydensäännöstelyohjelma. Nyt hallituksen suunnitelmissa on kannustaa iranilaisia perheenlisäykseen maksamalla vastasyntyneiden lasten vanhemmille lapsiavustusta, joka on suuruudeltaan 700 euroa. Summa vastaa iranilaisten kahden kuukauden keskipalkkaa.
Samaan aikaan kun syntyvyys on vähentynyt, avioitumisikä on kohonnut. 30 vuotta sitten iranilaiset menivät naimisiin yleensä parikymppisinä, nyt keskimäärin 28-vuotiaina.
Myös avioerojen määrä on yleistynyt. Vuosina 2000–2010 avioerojen määrä Iranissa peräti kolminkertaistui. Kun koko maassa joka seitsemäs avioliitto päättyy eroon, tämän päivän Teheranissa lähes joka kolmas avioliitto kariutuu – usein heti avioliiton alkuvaiheessa.
Iranin konservatiivien mielestä avioerojen yleistyminen on yhtä vakava yhteiskunnallinen sairaus kuin huumeongelma. Perhearvojen kunnioittamisen nimissä vuosittain vietettävä valtakunnallinen avioliittopäivä nimettiinkin vastikään avioerojen vastaiseksi päiväksi.
Avioerojen yleistymistä on yritetty selittää taloudellisilla tekijöillä, jotka ovat parantaneet naisten asemaa. Iranilaisista naisista 20 prosenttia on työelämässä ja ansaitsee omia tuloja, mikä on lisännyt heidän itsenäisyyttään. Iranin korkeakouluopiskelijoita kaksi kolmasosaa on naisia.
Muutoksessa ei silti liene kyse pelkästään taloudesta. ”Nuorilla naisilla on nykyään enemmän rohkeutta rikkoa perinteitä ja vaatia tasavertaisuutta avioliitossaan”, arvelee teheranilainen psykologi Azardokht Mofidi.
Kulttuurin muutos näkyy myös Teheranin ja muiden suurempien kaupunkien katukuvassa. Viime vuosina Iranin kaupungeissa on avattu uusia kahviloita ja pikaruokapaikkoja, joissa nuoret voivat käyttää langatonta verkkoa ja tavata toisiaan yli sukupuolirajojen.
Hallituksen konservatiivit ovat kamppailleet muutosta vastaan. Viime kesänä Teheranissa moraalipoliisi ratsasi kymmeniä kahviloita ja pidätti naisia islamilaisen pukukoodin rikkomisesta. Lukuisat kahvilat suljettiin, sillä vastoin lakeja ne olivat sallineet myös naisten polttaa tiloissaan vesipiippua.
Iranin korkein johtaja Ali Khamenei pitää uusien kahviloiden suosion syynä länsimaisia rappiollisia kulttuurivaikutteita. Khamenein mukaan Yhdysvaltojen strategisen politiikan tavoitteena ovat naisten vapaat sukupuolisuhteet.
Esiaviolliset suhteet ovat jo tutkitusti osa iranilaista todellisuutta. Iranin nuorisoministeriön tekemän tutkimuksen mukaan enemmistö naimisissa olevista miehistä kertoi olleensa ennen avioliittoa sukupuoliyhteydessä ainakin yhden naisen kanssa. Saman tutkimuksen mukaan 13 prosenttia näistä suhteista johti raskauteen ja raskauden keskeytykseen.
Iranin viranomaiset eivät silti elä täysin umpiossa. Sukupuolisuhteita säätelevää lainsäädäntöä ruvettiin viime vuonna muuttamaan, kun maan parlamentti päätti kieltää aviorikoksesta tuomittujen kivitysteloituksen.
lehti 