Yhdestoista heinäkuuta ruotsalainen Eva-Marree Smith Kullander, 27, oli matkalla sosiaalityöntekijän luo tapaamaan nelivuotiasta poikaansa. Kullander ei ehtinyt tavata lastaan. Naisen entinen poikaystävä ja lasten isä puukotti hänet kuoliaaksi ja hyökkäsi myös sosiaalityöntekijän kimppuun. Mies on nyt kiinniotettuna, syytettynä murhasta ja sosiaalityöntekijän puukotuksesta.
Kullander, paremmin tunnettu nimellä Jasmine Petite, oli seksityöntekijä, prostituoitu. Hän oli käynyt lasten isän kanssa oikeustaistelua kahden lapsen, nelivuotiaan pojan ja viisivuotiaan tytön, huoltajuudesta. Huoltajuustaistelu alkoi yli kolme vuotta sitten sosiaalityöntekijöiden tehtyä lasten hätäevakuoinnin kuultuaan Jasminen olevan seksityöntekijä. Hän oli tuolloin myynyt seksiä kolmen kuukauden ajan. Lapset määrättiin yleisesti väkivaltaiseksi pikkukriminaaliksi tunnetulle isälleen, joka oli hyväksikäyttänyt Jasminea.
Seurasi neljän oikeudenkäynnin sarja, jonka aikana Jasmine todettiin hyväksi äidiksi. Lasten isä uhkaili niin sosiaalityöntekijöitä, oikeustyöntekijöitä, kuin Jasmineakin. Viimeisessä oikeudenkäynnissä tänä keväänä Jasminelta vietiin edellisessä oikeudenkäynnissä saavutettu yhteishuoltajuus, sillä nähtiin että hän oli hukannut kontaktin lapsiinsa, joita lasten isä ei ollut antanut tavata yli vuoteen.
Uusi suhde lapsiin
Jasminen vaatimuksesta hän sai kuitenkin oikeuden alkaa uudelleen tavata lapsiaan sosiaalityöntekijän läsnäollessa, muodostaakseen suhteen heihin uudestaan.
”Vihdoin sain katsoa häntä silmiin, sanoa tuhansia kertoja, kuinka olen kaivannut ja kuinka rakastan häntä”, Jasmine kirjoitti blogiinsa toukokuussa, tavattuaan tytärtään ensimmäistä kertaa viiteentoista kuukauteen. Tapaamiset sujuivat hyvin ja heinäkuun alussa äiti pääsi viimein tapaamaan myös poikaansa.
Hän sai myös valitusoikeuden hovioikeuteen, mikä on harvinaista huoltajuuskiistoissa Ruotsissa. Vaikutti selvältä, että Jasmine lopulta voittaisi huoltajuuskiistan. Kevään aikana hän haki opiskelemaan psykologiaa, sillä hän halusi auttaa muita ongelmia kohdanneita. Tulevaisuus näytti valoisalta.
Laki uhriuttaa seksityöntekijöitä
– Olin murtunut, kun kuulin hänen kuolemastaan. Hän oli minulle kuin pikkusisko. Mutta en ollut yllättynyt. Mies oli väkivaltainen kusipää, minkä kaikki tiesivät, mutta viranomaiset eivät tehneet mitään suojellakseen Jasminea, kertoo Pye Jakobsson kaksi päivää Jasminen kuoleman jälkeen.
Jakobsson on ruotsalaisen seksityöntekijöiden järjestön Rose Alliancen koordinaattori.
Ruotsissa on ollut vuodesta 1999 käytössä laki seksin oston täyskiellosta. Yksi sen vahvimmista tavoitteista on ollut, että naisia pitäisi kunnioittaa ja suojella seksityöltä. Jakobssonin mukaan laki on vaikeuttanut seksityöntekijöiden asemaa ja johtanut sosiaalisen stigman pahentumiseen:
– Ruotsi haluaa lähettää viestin, että nämä ihmiset ovat tahdottomia uhreja.
Jasmine puhui julkisuudessa vuosia seksityöntekijöiden oikeuksien puolesta. Hän totesi usein: ”Vaikka en koskaan saisi lapsiani takaisin, pidän huolen, ettei näin käy kenellekään toiselle seksityöntekijälle”.
Jasmine todettiin oikeudessa useaan otteeseen sopivaksi äidiksi. Tästä huolimatta tuomari huomautti eräässä oikeudenkäynnissä, että hänen tulisi ymmärtää, että seksin myyminen on itsetuhoista.
Vastaava seksityöntekijöiden uhriuttaminen yleistä.
– Seksin myyminen ei ole laitonta, eikä peruste viedä kenenkään lapsia. Silti seksityöntekijät halutaan leimata henkisesti epätasapainoisiksi, vaikka he harjoittaisivat ammattiaan omasta tahdostaan, toteaa Jakobsson.
Suurin pelko hallinnon puolelta
Selvitysten mukaan laki on johtanut siihen, että prostituoitujen turvallisuus kärsii heidän joutuessaan suojelemaan asiakkaitaan. He eivät myöskään uskalla ottaa yhteyttä poliisiin tarpeen vaatiessa, joutuvat valehtelemaan käydessään lääkärissä ja pelkäävät vaikeuksia sosiaalityöntekijöiden kanssa. Rose Alliancen tekemän kyselyn mukaan seksityöntekijöiden suurin pelko Ruotsissa ei olekaan väkivalta tai seksitaudit vaan ennakkoluulot hallinnon puolelta.
Pye Jakobsson näkee seksityön yhdenvertaisena muiden yhteiskunnassa toteutettavien töiden kanssa, joihin pätevät yleiset lait. Hän ei näe erillistä lakia seksityöstä tarpeelliseksi.
– Länsimaisessa yhteiskunnassa on jo lait pakkotyötä, hyväksikäyttöä, parittamista, raiskaamista ja niin edelleen vastaan. Miksi nämä tavalliset lait eivät riittäisi seksityöntekijöiden kohdalla?
– Meillä on valtavan suuri joukko ihmisiä, jotka tekevät työtä virallisen sektorin ja ammattiliittojen ulottumattomissa. Epäviralliset työmarkkinat ovat olemassa, puhutaan sitten marjanpoimijoista tai seksityöntekijöistä. Tällaista työtä tapahtuu, vaikka se virallisesti kiellettäisiin. Kun näin on, tärkeää olisi, että näitä ihmisiä suojeltaisiin samoilla laeilla kuin muitakin. Voimme riidellä siitä, onko se oikeaa työtä vai ei, mutta ennen kuin aloitamme moraalisen ristiretken asioita vastaan, joita ehkä pidämme kauheina, pidetään nämä ihmiset turvassa.
Suomeen ajetaan Ruotsin mallia
Suomeen seksin oston täyskieltoa eli niin sanottua ”Ruotsin mallia” ovat ajaneet viime kesästä lähtien muun muassa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.). Seksuaalipalveluiden osto ihmiskaupan ja parituksen uhreilta kiellettiin jo 2006. Nyt Henrikssonin ministeriö valmistelee esitystä, jolla seksin osto täyskriminalisoitaisiin. Henriksson on perustellut kriminalisointia ihmiskaupan ja parituksen vastustamisella ja alaikäisten suojelemisella.
Itä-Suomen yliopistoon seksityöstä väitöskirjaa tekevän tutkija Niina Vuolajärven mukaan tutkimustiedon pohjalta Ruotsin mallia ei voi sanoa menestykseksi ja siitä tehdyt arvioinnit ovat ristiriitaisia. Vuolajärvi kokosi Ruotsin mallin vaikutuksista kartoituksen Suomen Naistutkimuksen Seuralle keväällä 2013. Seksin ostoa säätelevän lain arvioiminen on vaikeaa, sillä suoria vaikutuksia on vaikea todentaa.
– Arviot osoittavat, että seksin katukauppa on uuden lain myötä vähentynyt, mutta sisätiloissa tapahtuvasta myymisestä ei ole tietoa, kommentoi Vuolajärvi.
– Selvää on, että lain voimaantulon jälkeen seksin myymiseen liittyvä stigma on lisääntynyt ja toimintaympäristö muuttunut kovemmaksi seksin myyjille. Jasminen tapaus on karmea esimerkki siitä, että jo ajatuksen tasolla pidetään mahdottomana, että henkilö voisi olla samaan aikaan kunnollinen yhteiskunnan jäsen ja seksityöntekijä.
Seksityötä käsitellessä siirrytään usein puhumaan moraalista.
– Keskustelua värittävät suuret tunteet ja faktojen sijaan politiikkaa ohjaa usein julkinen keskustelu. Tärkeää olisi pohtia, minkälaista ja kenen lähtökohdista nousevaa prostituutiopolitiikka Suomessa tehdään, Vuolajärvi summaa.
Pye Jakobsson syyttää Jasminen tapauksesta sosiaalityöntekijöitä, jotka alun perin suorittivat ensimmäisen hätäevakuoinnin perusteetta. Seksityöntekijöiden stigma johti tarpeettomiin toimiin. Ilman sitä koko sotku ja tarinan traaginen loppu olisi voitu välttää.
– Oli selvää, että he tiesivät, että lasten isä ei ollut hyväksi lapsille, mutta mikä tahansa oli parempi kuin huora.
uutiskirje 
