Viikon kysymys
Maito- ja terveys ry:n tuoreessa ravitsemuskatsauksessa pohditaan kouluruuan arvostuksen parantamista. Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) ja VTT:n yhteinen kouluruuan arvostuksen parantamishanke päättyy syksyllä.
Eikö kouluruokaa arvosteta, kun arvostusta pitää erikseen nostaa, MAMK:n projektipäällikkö Eliisa Kotro?
– Arvostetaan ja ei arvosteta. Kyllähän perheet arvostavat sitä, että lapset saavat arkipäivisin lounaan. Alakoululaiset syövät yleensä hyvin kouluruokansa ja lukiolaisetkin syövät hyvin, koska he ymmärtävät ruuan merkityksen jaksamiselle.
– Yläkoulun puolella murrosikäisillä on kapinaa kaikkea vastaan ja se suunnataan helposti kouluruokaankin.
– Myös kotien arvostuksissa on eroja. Niissä perheissä, joissa ruokaa laitetaan ja syödään yhdessä, lasten suhtautuminen kouluruokaan on positiivisempi kuin perheissä, joissa käytetään enemmän pikaruokaa.
Miten te olette yrittäneet nostaa kouluruuan arvostusta?
– Lähdemme siitä, että arvostus lisääntyy tuntemisen myötä. Seiskaluokkalaiset tutustuvat esimerkiksi ruokaketjun eri toimijoihin. Haluamme lisätä vuorovaikutusta sekä ruokaketjun tuntemisen avulla että koulun sisällä keittiöhenkilökunnan ja oppilaiden välillä. Meillä on arvio, että tekijöiden tunteminen lisää ruuan arvostamista.
– Hanke toimii myös verkossa, jossa pyydetään kommentteja lapsilta, vanhemmilta ja opettajilta.
Ravitsemuskatsauksessa koulun ruokailuympäristöä kuvataan hyväksi oppimisympäristöksi. Onko se sitä?
– Ainakin sillä on mahdollisuuksia, koska kouluruokailu liittyy jokaiseen päivään. Sitä voitaisiin hyödyntää eri oppiaineissa paljon paremmin kuin nykyään. Ruokailun voisi ottaa mukaan tehtäväsisältöihin tai tehdä kouluruokalaan taidetta tai musiikkia.
Onko hankkeesta saatu jo tuloksia?
– Tulokset tulevat syksyllä, kun teemme loppukyselyn lokakuussa. On mielenkiintoista nähdä, onko hankkeella ollut jotakin vaikutusta. Välttämättä vaikutukset eivät näy näin lyhyellä ajalla.
lehti 