Miten Suomea pitäisi elvyttää?

Viikon kysymys

Poliitikot ehdottavat elvytyksen nimissä muun muassa homekoulujen saneerausta ja teiden kunnostusta talousongelmien ratkaisemiseksi.

Miten Suomea pitäisi elvyttää, kansantaloustieteen professori Matti Pohjola Aalto-yliopistosta?

– Liikenneväylien ja kiinteistön korjausten avulla ei saada aikaan näkyvää tulosta talouteen, vaikka ne järkeviä kohteita ovatkin. Jos korjaustöihin sijoitetaan pari sataa miljoonaa euroa, se on vain tuhannesosa Suomen 193 miljardin euron kansantaloudesta.

– Työttömyyden hoidossa täsmäelvytyksillä voi olla pieniä vaikutuksia, mutta ei niillä kansantalouden suuntaa muuteta, valitettavasti.

Tarvitaanko elvytystä ollenkaan?

– Suomen taloutta elvytetään aika paljon tällä hetkellä. Velkaa otetaan koko ajan lisää, ja budjetti on alijäämäinen. Elvyttäminen on budjettipolitiikkaa, jonka päätökset näkyvät viiveellä.

– Hallitus on sitoutunut korjaamaan valtion taloutta, mutta uusin taantuma tuli yllätyksenä. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut muutamassa vuodessa 25 prosentista 15 prosenttiin. Se ei nouse, vaikka elvytettäisiin. Näillä näkymin Suomen talouskasvu on pysyvästi hidastunut.

Mitä pitäisi tehdä, jos elvytys ei auta?

– Joko odotetaan viennin lähtevän nousuun tai sopeudutaan heikentyneeseen tilanteeseen. Kasvun edistämiseksi tulisi investoida koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen.

Mitä sopeutuminen tarkoittaa?

– Koska Suomi velkaantuu koko ajan lisää, on jossakin vaiheessa mietittävä tulojen ja menojen suhde uudelleen. Tuloja on vaikea kääntää nousuun, sillä viennissä on ongelmia.

Sanommeko jo hyvästit hyvinvointivaltiolle?

– Ei toki. Rakenteet vain pitää uusia.

– Vertaamme tätä hetkeä poikkeuksellisen vahvaan kolmen prosentin vuotuiseen kasvuun, joka päättyi 2008. 15 vuotta Suomi oli talouskasvussaan eurooppalaisittain poikkeuksellinen maa Irlannin kanssa. Nyt kasvuvauhti hidastuu nollaan. Verotuksen ja julkisten menojen rakennetta on mietittävä uudelleen siten, että saadaan sellainen hyvinvointiyhteiskunta, joka näihin kasvulukuihin sopii.

Miten talous saadaan nousuun?

– Suhdanneluontoinen nousu alkaa, kun Eurooppa lähtee nousuun. Hankalampi asia on, että Suomessa on menetetty arvokasta tuotantoa, kuten Nokian puhelimet, osa metalliteollisuutta ja metsäteollisuutta.

– Suomalaisten osaaminen ei ole hävinnyt minnekään. Sille pitäisi löytää uutta käyttöä.

Minkälaiselta tulevaisuus näyttää kansantalouden kannalta?

– Saksan ja Ranskan talouskasvu on ollut 1-2 prosenttia vuodessa. Jos Suomi kasvaisi samaa tahtia, se ei merkitsisi huonoa tulevaisuutta. Suomesta voisi tulla hitaan kasvun eurooppalainen kansantalous.

Tulevaisuus ei siis näytä huonolta?

– Ei, jos pystymme sopeuttamaan talouden rakenteen. Suomalaisten elintaso ja hyvinvointi ovat korkeammat kuin koskaan ennen.