Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen hahmotteli tiekartan, jolla Suomen julkisen talouden kestävyysvaje katetaan.
Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen edellyttää talouden rakenteiden uudistamista, kilpailukykyä palauttavaa maltillista palkkapolitiikkaa sekä lyhyellä aikavälillä kasvua ja työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja, filosofoinnista syytetty Katainen sanoi.
Viidessä osassa toteutettavasta tiekartasta päätetään Kataisen mukaan budjettiriihessä.
– Hallitus asettaa määrälliset tavoitteet sille, kuinka suuri osa kestävyysvajeesta katetaan julkista taloutta sopeuttamalla, työuria pidentämällä ja työllisyysastetta nostamalla, julkista sektoria tehostamalla sekä kokonaistuottavuutta nostamalla.
Kataisen viisi askelta ovat nämä:
1) Mahdollisesti jo elokuun budjettiriihessä päätettävät rakenteelliset uudistukset.
2) Budjettiriihessä sovitun tiekartan, aikataulun ja tavoitetason mukaisesti hallituksen piirissä sovittavat rakenteelliset uudistukset.
3) Budjettiriihessä sovitun aikataulun ja kolmikantaisen valmistelun pohjalta sovittavat työuria pidentävät ja työllisyysastetta nostavat päätökset.
4) Vuoden 2014 kehysriihessä mahdollisesti tarvittava julkisen talouden sopeutus.
5) Vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus.
Lisäbudjetti työllisyyteen
Rakenteellisia päätöksiä koskevan valmistelun lisäksi hallitus tekee budjettiriihessään kasvua ja työllisyyttä tukevia päätöksiä. Suhdannetilannetta lievitetään työllisyystilannetta helpottavalla lisätalousarviolla, Katainen jatkoi.
Olennaisena hän piti sitä, että eri tahoilla on yhteinen suunta, johon Suomen talouden tulevaisuutta halutaan rakentaa. Tätä pohjustetaan Heureka-foorumissa 26. elokuuta.
– Lyhyellä aikavälillä ylivoimaisesti merkittävin Suomen kilpailukykyyn vaikuttava kysymys on lähivuosien palkkaratkaisu. Hallitus on ilmaissut olevansa valmis edesauttamaan työpaikkojen määrää lisäävän ratkaisun syntymistä, Katainen painotti.
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä hän vaati vastuullisuutta ja sovintokykyä.
– Työelämän osapuolten käsissä on tulevana syksynä kolme suurta kokonaisuutta: palkkaratkaisu, kolmikantaisesti sovittavat keinot työllisyysasteen nostamiseen ja työurien pidentämiseen sekä vuonna 2017 voimaan astuvasta eläkeuudistuksesta sopiminen. Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa merkittävä määrä valtaa. Nyt näiltä järjestöiltä kysytään vastuuta käyttää tätä valtaa Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi.
lehti 