Terveyteen ja talouteen liittyvät ongelmat kasautuvat yhä useammin samoille henkilöille. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista yli 70 prosenttia kokee taloudellisen tilanteensa vaikeana ja melkein joka toisella on pysyvä vamma tai sairaus, kerrotaan tutkimuksessa Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa, joka toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Kelan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Tutkimuksen mukaan työmarkkinatuen saajien työllistymistä voisi helpottaa ja heidän hyvinvointiaan lisätä parantamalla työttömien psykososiaalisen tuen ja terveyspalvelujen saatavuutta velvoitteiden ja sanktioiden sijaan.
Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa -tutkimuksessa kartoitettiin vankien, työmarkkinatuen saajien, asunnottomien, oikeuspsykiatrian potilaiden sekä päihdetyön ja ruokajonojen asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä, luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan, sosiaalisia taustoja sekä heille suunnattuja palveluja ja tulonsiirtoja.
Kaikkien heikoimmassa asemassa
Tutkimus kertoo, että työttömien koettu terveydentila ja toimeentulo ovat selkeästi heikommalla tolalla kuin työssä käyvien. Lisäksi työmarkkinatuen saajat, jotka ovat työttömyysturvajärjestelmän piirissä olevista kaikkein heikoimmassa asemassa, kokevat terveytensä ja toimeentulonsa heikommaksi kuin työttömät keskimäärin.
Tulokset eivät ole mitenkään yllätyksellisiä. Ne vastaavat erityisesti taloudellisten ongelmien osalta sitä, mitä jo tiedetään aiempien tutkimusten pohjalta.
Keskeisin uusi tulos liittyy siihen, että kaikki työmarkkinatuen saajat kokevat terveydentilansa ja toimeentulonsa hyvin samalla tavalla. Huonoksi koettu terveys ja tyytymättömyys elintasoon ovat työmarkkinatuen saajia varsin laajasti yhdistävä tekijä.
Aktivointi syventänyt vaikeuksia
Tutkijat peilaavat tuloksia viime vuosina harjoitettuun aktivointipolitiikkaan, jonka kohteena työmarkkinatuki on ollut verraten lyhyen historiansa aikana useita kertoja. Työmarkkinatuen saajista hieman vajaa 50 prosenttia raportoi pysyvästä vammasta tai sairaudesta ja yli 70 prosenttia ilmoitti, että heidän toimeentulonsa on nykyisillä tuloilla todella tai jonkin verran vaikeaa.
Aktivoinnin nimissä työmarkkinatukeen on lisätty ajan saatossa velvoittavuutta ja sanktioita, joilla saattaa olla aktivointivaikutusten sijaan huono-osaisuutta syventävä vaikutus niiden kohdistuessa väestöryhmään, jolla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia, tutkimus osoittaa.
Hallitus paransi hyvinvointia
Sanktioiden sijasta tutkijat suosittavat yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat työttömien hyvinvointia edistäviin tekijöihin.
Tästä näkökulmasta he kiittävät pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimia, joilla työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on tehty tasokorotus sekä työmarkkinatuen tarveharkinta poistettu puolison tulojen osalta. Ne ovat sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa taloudellisen toimeentulon lisäksi myös työmarkkinatuen saajien hyvinvointia laajemmalti.
Lisäksi tutkijoiden mukaan on kiinnitettävä huomiota työttömien terveyspalveluiden saatavuuteen. Nyt siinä on selviä puutteita.
uutiskirje 
