Nuorisojärjestöt ovat ajautuneet railakkaan kiistaan eläkeiän nostamisesta.
Vasemmistonuoret ja Demarinuoret irtisanoutuivat perjantaina Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin aiemmin elokuussa julkaisemasta eläkejärjestelmän uudistamista koskevasta kannanotosta, jossa vaaditaan eläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostoa.
Eläkeiän alarajan mekaaninen nosto ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, eikä huoltosuhdetta pelasteta vaikka eläkeläiset jatkaisivat työntekoa kahdeksankymppisiksi, vasemmiston nuorisojärjestöt totesivat.
Vihreiden ViNO syytti sunnuntaina vasemmistojärjestöjä siitä, etteivät ne halua pitää sukupolvensa puolta eläkeasioissa ja ”oman sukupolvensa muroihin kusemisesta”. ViNO vaati vanhuuseläkeiän ja työeläkemaksujen nostamista välittömästi, jotta tulevaisuudenkin eläkeläisille voidaan maksaa eläkkeitä ja hyvinvointivaltio säilyttää elinvoimaisena.
Hyvinvointivaltion rahoituksesta kysymys
– Kun elämme yhä pidempään, on luonnollista, että osa tästä pidentyneestä eliniästä käytetään myös työn tekemiseen. Eläkeiän nostaminen on ensisijaisen tärkeää hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Jos työelämässä olevien määrä yhteiskunnassa vielä entisestään laskee, on hyvinvointivaltion rakenteita vaikea ylläpitää. On vaikea käsittää, miksi vasemmistolaisiksi itseään kutsuvat nuorisojärjestöt eivät halua säilyttää hyvinvointivaltiota elinvoimaisena myös tuleville sukupolville, totesi ViNOn puheenjohtaja Maria Ohisalo.
Vasemmiston nuorisojärjestöjen mielestä eläkeiän alarajan nostamisen sijaan on toimittava työllisyyden parantamiseksi sekä korotettavaa työnantajien eläkemaksuja.
Vihreät perustelevat omaa kantaansa tutkimuksilla, jotka osoittavat, että lakisääteisen eläkeikärajan nostaminen vuodella nostaa todellista eläkkeellesiirtymisikää noin puolella vuodella. Jos eläkeikä nostettaisiin 65 vuoteen, pitenisivät työurat noin vuodella, mikä kuroisi julkisen talouden kestävyysvajetta merkittävästi umpeen.
lehti 