Sisäministeriö julkisti tiistaina toisen ääriliikehdintää koskevan tilannekatsauksen. Sen mukaan uhka Suomessa on edelleen vähäinen.
Ministeriön mukaan ääritoimintaa esiintyy yksilötasolla ja paikallisesti. Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain alle sata rikosta, joiden motiivin voidaan epäillä liittyvän tekijän kuulumiseen johonkin ääriliikkeeseen. Vuonna 2013 on poliisin tietoon tullut heinäkuun loppuun mennessä noin kolmekymmentä rikosta, joiden motiivin taustalla on yhteys ääriliikkeeseen.
Valtaosassa rikoksista on kyse rasististen skinheadien yksin tai yhdessä tekemistä pahoinpitelyistä. Osa niistä on kohdistunut valtaväestöön. Rasistinen motiivi on ollut noin kolmasosassa tapauksista. Tapauksissa ei ole yhtään henkirikosta tai henkirikoksen yritystä.
Äärivasemmiston väkivaltarikoksia on katsauksen mukaan ollut vuoden 2013 alkupuoliskolla vain muutama. Niissä kyse on useimmiten anarkistien tai antifasistien aggressiivisesta käyttäytymisestä mielenosoitusten yhteydessä.
Väkivaltaista ääri-islamia poliisin rikostilastoissa ei ilmene ollenkaan.
Väkivaltarikollisuuden kokonaismäärään nähden ekstremistinen väkivalta on Suomessa vähäistä. Esimerkiksi vuonna 2012 poliisin tietoon tuli noin 38 000 pahoinpitelyrikosta, joista noin 1 900 oli törkeitä ja 10 500 lieviä pahoinpitelyjä.
Konfliktialueille matkustavat huolena
Väkivaltaisen ääri-islamin osalta katsauksessa nähdään vakavana Suomessa asuvien muutamien nuorten muslimimiesten osallistuminen islamilaisissa maissa käynnissä oleviin aseellisiin konflikteihin. Näistä merkittävin tällä hetkellä on Syyrian sisällissota, joka vetää puoleensa taistelijoita eri etnisistä ryhmistä kaikista Euroopan maista ja myös laajemmin.
Viranomaisten arvion mukaan Suomesta on matkustanut Syyriaan pitkälti toistakymmentä henkilöä, ja mahdollisesti enemmänkin. Lehdistössä esitettyjen tietojen mukaan tähän mennessä yksi suomalainen ja yksi Suomessa asunut henkilö on menehtynyt taisteluissa Syyriassa.
Vaikka syyt konfliktialueelle matkustamiseen voivat olla myös humanitaarisia tai kansallismielisiä, arvioidaan valtaosan Suomesta matkustaneista olevan nk. jihadisteja eli uskonsotureita. Nämä henkilöt asettavat itsensä vaaraan konfliktialueella. He voivat myös Suomeen palattuaan muodostaa turvallisuusuhkan lähiympäristössään. Osallistuminen taisteluihin voi joidenkin palaajien kohdalla madaltaa kynnystä väkivallan käyttöön myös kotimaassa. Kansainvälisen kokemuksen mukaan he voivat myös omalla esimerkillään radikalisoida muita ja toimia mielipidejohtajina.
Useissa Euroopan maissa toimii Sharia4–liikkeitä, joiden pyrkimyksenä on aggressiivisella retoriikalla ja propagandalla edistää radikaali-islamismin leviämistä Euroopassa. Kantavana teemana näillä liikkeillä on ollut vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen kumoaminen ja korvaaminen sharia-lakiin perustuvalla järjestelmällä. Liikkeen jäsenet koostuvat pääasiassa yhteiskunnasta syrjäytyneistä, matalasti koulutetuista nuorista toisen polven maahanmuuttajista.
Suomessa Sharia4-liikkeellä ei ole havaittu olevan varsinaista toimintaa. Maaliskuussa Helsingissä järjestettiin tapahtuma, jossa puhui tunnettu brittiläinen radikaali-islamisti Anjem Choudary. Hän on Sharia4–liikkeen keulahahmoja.
Syrjäytymisen ehkäisy etualalla
Tilannekatsauksen mukaan väkivaltaiseen ääriliikkeeseen ajautumisen taustalla vaikuttavat syyt ovat usein yksilöllisiä. Henkilö kokee vieraantuneisuutta muusta yhteiskunnasta. Yleisimpiä syitä ovat näköalattomuus, syrjintä- tai eristämiskokemukset kouluissa ja työpaikoilla sekä arvostuksen tai positiivisen sosiaalisen piirin puute.
Tehokkaita keinoja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyssä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen.