Pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat toteavat yhteisessä kannanotossaan hallituksen budjettiriihen alla, että kunnat ovat kantaneet jo ison taakan valtion tekemistä julkisen talouden sopeutustoimista esimerkiksi alentuneina valtionosuuksina.
Kuntatalous on kääntynyt huonompaan suuntaan. Henkilöstön lomautukset ovat lisääntyneet ja ensi vuodelle pelätään irtisanomisia.
Kunta-alan henkilöstöjärjestöt antavat tukensa kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeille, koska niillä kohennetaan julkisen talouden kestokykyä pidemmällä aikavälillä. Järjestöt toteavat sitoutuneensa näihin rakenneuudistuksiin.
Viiden vuoden turvasta ei varaa luopua
Kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat, että hallitusohjelmassa sovittu viiden vuoden palvelussuhdeturva kunta-alan rakennemuutoksissa on erittäin tärkeä elementti. Sillä tuetaan ja edistetään rakenneuudistusten etenemistä ja onnistumista. Se turvaa myös palvelujen laatua ja saatavuutta uudessa kunnassa tai sote-alueella.
Muun muassa oppositiopuolue Perussuomalaiset ovat puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla vaatineet viiden vuoden palvelusuhdeturvan lopettamista.
Järjestöt muistuttavat, että kunta-alan työntekijöistä iso osa on eläköitymässä lähivuosina. Siksikin on tärkeää pitää kiinni osaavasta työvoimasta sekä luoda myönteistä työnantajakuvaa työelämän tulokkaille, joista kunta-ala joutuu kilpailemaan saadakseen työvoimatarpeensa katettua.
– Viiden vuoden turvasta ei siis ole varaa luopua tässä tilanteessa.
Järjestöjen mukaan nyt on huolehdittava siitä, että budjettiriihessä tai ensi kevään kehysriihessä ei tehdä päätöksiä, joilla romutetaan suomalaisten hyvinvointipalvelut.
– Miljardin euron karsiminen kuntien velvoitteissa on niin suuri leikkaus nykytasosta, että se vaikuttaa kuntalaisten arkipäivään heikentämällä kaikkia hyvinvointipalveluja.
– Kuntapalvelujen laadun, kattavuuden ja saavutettavuuden heikentäminen iskee kovimmin juuri heikoimmassa asemassa oleviin ja kiihdyttää eriarvoistumiskehitystä entisestään.