Akava pitää rakennepaketin toimia osin ristiriitaisina
Korkeakoulutettujen työmahdollisuudet ovat supistuneet entisestään. Heinäkuun lopussa korkeasti koulutettujen työttömyys kipusi uuteen ennätykseen, yli 44 000 työttömään.
Silti hallituksen rakennepaketissa aiotaan nostaa määräaikaisesti yliopistojen sisäänottoja. Korkeasti koulutettujen Akava ei pidä aloituspaikkojen lisäämistä järkevänä.
– Aloituspaikkojen noston pitää perustua lisääntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Näillä näkymin sellaisia isoja aloja ei ole, Akavan ekonomisti Heikki Taulu kertoo.
– Tämä on työllisyyden kannalta vähän huono ratkaisu. Koulutuspaikkoja ei voi lisätä vain niille aloille, joilla on tällä hetkellä pulaa pätevistä ihmisistä.
Ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla menee Taulun mukaan muita paremmin. Niissäkin on työvoimasta ylitarjontaa, tosin vähemmän kuin muilla aloilla.
– Miltei kaikilla 20 suurimmalla koulutusalalla työttömien määrä on kasvanut. Vain lääkärit ja hammaslääkärit ovat työllistyneet yhä suhteellisen hyvin.
Kelpoisuusvaatimuksista tinkiminen voi poistaa paikoittaisen pulan sosiaalityöntekijöistä, kun tehtävään kelpaisi alemman tutkinnon tehnyt. Kelpoisuusvaatimuksia selvitetään työryhmässä.
”Keinot ristiriitaisia”
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen pitää rakennepaketin toimia ristiriitaisina.
– Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ja samanaikainen julkisen sektorin työpaikkojen leikkaaminen ei tuota sitä lopputulosta, jota halutaan. Raju koulutusmäärien ei auta, jos pohja häviää.
Yhteiskuntatieteiden alemman ja ylemmän tutkinnon suorittaneista peräti 62 prosenttia työskenteli kolme vuotta sitten valtiolla tai kunnissa. Pellervon taloustutkimuksella teetetty selvitys julkistettiin viime keväänä.
Pöyhönen ymmärtää hallituksen halun hakijasuman purkamiseen, mutta aloituspaikkojen määrän noston pitää hänestä perustua työvoimatarpeeseen.
– Valtion sektori ei ole pitkään aikaan työllistänyt varsinkaan vastavalmistuneita yhteiskuntatieteilijöitä. Vetureina ovat olleet yksityinen sektori ja järjestöt, mutta tässä taantumassa niidenkin paikat ovat vähäisiä.
Valtion työurat pitkiä
Rakennepaketin mukaan väkeä vähennetään sekä kunnilta että valtiolta. Se uhkaa Pöyhösen mukaan aietta pidentää työuria.
– Valtio ei onneksi ole ottanut teollisuuden keinoja käyttöönsä eli heittänyt eläkeiän kynnyksellä olevia pois. Monet ovat jatkaneet valtiolla hyvinkin pitkään. Toivottavasti heidän asiantuntemustaan jaksetaan arvostaa jatkossakin.
Tutkimuksen mukaan 60–64-vuotiaista yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista on 61 prosenttia vielä työelämässä.
uutiskirje 
