Eduskunta päätti juhlaistunnossaan keskiviikkona tukea erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua. Sitä varten hyväksyttiin valtion lisätalousarvioesitys, jolla lahjoitetaan 10 miljoonaa euroa Cultura-säätiölle juhlarahaston perustamiseen.
Eduskunta viettää kuluvasta syksystä kevääseen säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlavuotta. Keisari Aleksanteri II kutsui valtiopäivät Suomessa koolle syyskuussa 1863. Tästä alkanut säännöllinen valtiopäivätoiminta edisti Suomen itsenäistymistä ja on merkittävä osa Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa.
Vain kaksi prosenttia
Päätöksen perusteluksi todetaan, että Suomen talouden ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kannalta on merkittävää, että Suomessa on vahvaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista. Venäjä oli vuonna 2012 Suomen suurin kauppakumppani ja toiseksi suurin vientikohde Ruotsin jälkeen. Kuitenkin vain noin kaksi prosenttia Suomen peruskoululaisista opiskelee jossain vaiheessa venäjää.
Lisäksi arvioidaan, että venäjän taidon tukeminen on tärkeää nyt, kun Suomen ja Venäjän välisen matkustajaliikenteen ja siihen liittyvien taloudellisten mahdollisuuksien odotetaan kasvavan merkittävästi.
Rahaston vuotuista tuottoa voidaan käyttää muun muassa opetusmateriaalien ja opetussuunnitelmien kehittämiseen, kielipesätoimintaan päiväkodeissa ja venäjänkieliseen harrastustoimintaan peruskouluissa sekä opiskelijoiden stipendeihin ja matkoihin Venäjälle sekä opettajien täydennyskoulutukseen.
Rahasto sijoitetaan Cultura-säätiöön. Säätiö on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alusta. Sen edeltäjä oli Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnossa puheenvuoron pitivät eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sekä eduskuntaryhmien edustajat Raija Vahasalo (kok.), Jouko Skinnari (sd.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Seppo Kääriäinen (kesk.), Annika Lapintie (vas.), Mikaela Nylander (r.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Leena Rauhala (kd.).
Onko paikkaa asialle?
Lapintie muistutti siitä, että säännöllistä valtiopäivätoimintaa juhlittaessa on hyvä muistaa säätyvaltiopäivillä valtaa käyttäneen Suomen vähälukuinen taloudellinen ja poliittinen eliitti.
– Valtaosalla kansaa ei ollut äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta. Kaikki naiset oli kokonaan suljettu päätöksenteosta. Säätyvaltiopäivät toimivat silti myös jonkinlaisena politiikan puhujalavana ja Suomea hallitsevan eliitin tahdon ilmaisijana, hän totesi.
– Venäjän tappio Japanin sodassa aukaisi portit radikaalille rakenteelliselle uudistukselle, yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle. Koko kansa, ei vain sen eliitti pääsi valitsemaan eduskunnan. Se oli naisliikkeen voitto, se oli työväestön ja maaseudun rahvaan voitto. Paitsi osallisuutta päätösten tekoon tällainen eduskunta tarjosi aivan uudenlaisen puhujalavan asioiden nostamiseksi yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Lapintie pohti myös nykypäivän poliittista keskustelua.
– Tämän päivän puhujalavojen sortuessa hieman jännittää, mihin uusi mullistus, tiedonvälityksen digitalisoituminen, on viemässä yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja. Onko tuloksena vain julkisuuden pirstaloituminen ilman, että oikeasti on enää yhtä keskeistä paikkaa, jossa asiat ottaisivat mittaa toisistaan. Murros näkyy jo muun muassa painetun median ongelmina ja epävarmuutena.
Hän kehotti olemaan ylpeä siitä, että maassa on rehellisillä vaaleilla valittu, tasa-arvoinen ja tasavertainen kansanedustuslaitos.
– Nykymaailmassakin on aihetta alleviivata, että ihmisoikeudet eivät saa riippua sukupuolesta, varallisuudesta, sosiaalisesta tai etnisestä taustasta eivätkä myöskään seksuaalisesta suuntautumisesta, Lapintie sanoi.
uutiskirje 
